[{{mminutes}}:{{sseconds}}] X
Пользователь приглашает вас присоединиться к открытой игре игре с друзьями .
Suomalaisia sananlaskuja ja viisauksia
(1)       Используют 4 человека

Комментарии

kuski 6 апреля 2014
Написать тут
Описание:
Финские пословицы
Автор:
kuski
Создан:
6 апреля 2014 в 16:16 (текущая версия от 6 августа 2016 в 22:11)
Публичный:
Нет
Тип словаря:
Тексты
Цельные тексты, разделяемые пустой строкой (единственный текст на словарь также допускается).
Содержание:
1 Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä.
2 Parempi karvas totuus ko makea valhe.
3 Parempi syönyttä syättää kun kuollutta kostuttaa.
4 Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole.
5 Koskas on makkara koiran kaulaan säästynyt?
6 Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee.
7 Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä.
8 Elä sorra sorrettua eläkä murra murrettua.
9 Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla.
10 Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa.
11 Se mies ei heinijä tie, joka pilivijä kahtoo.
12 Miehissä karhuki kuavetaan.
13 Ei nöyrän selkä taitu.
14 Missä on tahtoa, siinä on tie.
15 Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
16 Kun mies itkee pitää parran päristä.
17 Sukulaisuus ei auta asian kohalla.
18 Ei se ou mies, joka hankkii, se on mies, joka hallihtoo.
19 Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei sula silloinkaan.
20 Elämä hymyilee kuin silakka piimätuopissa.
21 Ei puukaan yhdellä lyömisellä mene poikki.
22 Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole.
23 Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
24 Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita.
25 Ampukaa hiljaa, hyvä herra.
26 Palvele paskaa - saat paskan palkastas.
27 Ei helvetti ikänäns täyty.
28 On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
29 Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon.
30 Kuu on nuorten miesten aurinko.
31 Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
32 Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
33 Vanhana saa muistella, mutta ei maistella.
34 Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
35 Syöpi hauki sammakonkin selän suuren uituansa, naipi mies pahankin vaimon viikon ilman oltuansa.
36 Ei sammalia väliin tarvitse.
37 Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
38 Paikka hempee helman alla.
39 Sormet suussa hullun lapsen, peukalo ujon urohon. (Vuokkiniemi)
40 Kissan ilo hiiren itku.
41 Ei elämä irvistellen somene.
42 Ei todenpuhuja saa yösijaa
43 Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
44 Naitua naiset lihovat.
45 Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää.
46 Kyllä neitsyt neuvon tiesi: kun ei naitu, oli ilman.
47 Hohoi - taas on yksi päivä lähempänä akan ottoa.
48 Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
49 Älä pane kiveä kuorman päälle.
50 Ei tiedä toinen toisen tautia.
51 Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
52 Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
53 Ei vahinko huutele tullessansa.
54 Tapa miehen kunnia.
55 Ei hinta hevosta korota.
56 Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
57 Ennen viina jäätyy kuin piika paleltuu.
58 Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa.
59 Tyvestä puuhun noustaan.
60 Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
61 Parempi viikko vuntierata kuin päivä tehdä turha työtä
62 Parempi oma paha kuin toisen hyvä.
63 Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
64 Lujat luut ne olla pitää, jotka hyviä päiviä kannattaa.
65 Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
66 Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
67 Ennen susikin suostuu ihmiseen kuin savolainen.
68 Lapsi tuo ilon. (Arvo Ylppö)
69 Nuoleminen ei elätä.
70 Ei niin huonoja housuja jottei hametta vastaa.
71 Jos ei suola ja sauna auta, niin on kuolema käsissä.
72 Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
73 Raja se on raittiuvellakii.
74 Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää.
75 Naisten vihas on kun lämpyses vällys.
76 Toinen naimimen on ku lämmitetty perunasoppa.
77 Ole mies, kärsi kaikki, heiluttele housujasi.
78 Niinkuin savu tuules hajoo kunnia korkeua.
79 Työnsä karvainen ihminen on.
80 Vaivainen lintu, jok ei höyheniänsä jaksa kantaa.
81 Ken mitä kaapi, se sitä saapi.
82 Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon.
83 On virka varkaallakin.
84 Yksi väärä penninki vie yhdeksän hyvää myötänsä
85 Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan.
86 Makkee on matonen nauris, tuima hiiren turmelema.
87 Vanhapiika kaalin surma.
88 Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki.
89 Rakkaus ei ole mikään potaatti
90 Hyvä on huonokin hädässä.
91 Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita.
92 Ku torutaa ni kuuntele, ku pieksetään ni kääntele, ku kiitetään ni piereskele
93 Eihän rahoa tartte muussa kun velan maksussa.
94 Ennen maa repee kuin huora häpee.
95 Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään.
96 Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi.
97 Muna on viissamp' kun kana.
98 Ei mikään niin harmita kun köyhä joka on ylpiä.
99 Mies on työnsä näköinen.
100 Ei kastunut vettä pelekee.
101 Ei kalu kylässä parane.
102 Ei halu halaamalla lähe.
103 Tuli on tähteetön vieras.
104 Sää sodakkin estää.
105 Keli se o, joka kuorman vetää eikä hevonen.
106 Akka otetaan ja mies saadaan.
107 Ihmisen elanto on orjuuden olento.
108 Erinomaiset on Jumala luonut sonnan luojat ja oluen juojat.
109 Harvoin viisas vihastuu, harva siitä ihastuu.
110 Tuli opettaa timmermanniksi, paha naapuri lakimieheksi.
111 Esteet katoavat etevän tieltä.
112 Missäs keisariki jalan käy, jos ei paskal.
113 Rakkaus raon täyttää, munat perseen peittää.
114 Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
115 Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä.
116 Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi
117 Maa köyhä, meri pohatta.
118 Jota useampi kokki sitä vetelämpi velli.
119 Tyttö nuorena, kahvi kuumana.
120 Yksi vitsa taittuu, vitsakimppu kestää.
121 Varokaa lapsia!
122 Kyllä rannassa on aina viishat, ko väylässä huonosti menee.
123 Rakki ja pappi suapi haukkumalla ruuvan, sika ja seppä suapi vanahasta uuven.
124 Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen.
125 Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa.
126 Ei tyhjä maksa Turussakaan.
127 Kaukaa viisas puuhun nousee.
128 Nainen ja piki - ei niistä kummastakaan pääse erilleen. Jalmari Finne
129 Tyttö tyhjää nauravainen käypi ämmänä äreeksi.
130 Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta.
131 Älä kosketa sähkölaitetta kun olet märkä.
132 Hillavuosi hallavuosi.
133 Harva soutu, tihhee koinu.
134 Jokaisessa ihmisessä on ripaus ryssää, ja jokaisessa ryssässä on ihmistä, liikakin. (PN)
135 Kyllä jokane simmone on kun kaikki muukki!!!
136 Aamun, Jeesus, anna tulla, aamulla hyvät sanomat!
137 Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää.
138 Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden.
139 Aamusta päivä pisin on.
140 Ahkeruus kovan onnen voittaa.
141 Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
142 Ahneella on paskanen loppu.
143 Ahneus kasaa, kuolema tasaa.
144 Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
145 Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.
146 Aina roiskuu, kun rapataan.
147 Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo.
148 Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko käden.
149 Annettu mikä tarjottu.
150 Anoin - ei annettu. Otin itse - ei toruttu.
151 Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotonakaan ollut.
152 Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
153 Arvonsa mies ansaitseepi vaan ei liikaa ylistystä.
154 Ase miestä myöten.
155 Asialla on kaksi puolta.
156 Aurinko on hyvä kello.
157 Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin.
158 Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa.
159 Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
160 Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään.
161 Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku.
162 Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
163 Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa.
164 Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään.
165 Ei auta itku markkinoilla.
166 Ei elävä kuolevansa usko.
167 Ei haukku haavaa tee.
168 Ei haukkuva koira pure.
169 Ei hiiri heinäkuorman alle kuole.
170 Eihän ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.
171 Eihän Jumala kiellä suuria ajattelemasta.
172 Eihän korppi korpilta silmää puhkaise.
173 Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.
174 Ei Jumala kiirettä luonut.
175 Ei järkeä kauhalla päähän ajeta.
176 Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää.
177 Ei kaikkea saa muille sanoa, että itsekin jotakin tietää.
178 Ei kaksi kolmannetta.
179 Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.
180 Ei kalu kylässä parane.
181 Ei kannata tuhlata ruutia variksiin.
182 Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
183 Ei kateen kontti ole koskaan täysi.
184 Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle.
185 Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä.
186 Ei koreudesta monta velliä keitetä.
187 Ei kukaan itsekseen riitele.
188 Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.
189 Ei kukaan ole seppä syntyissänsä.
190 Ei kukaan voi vahingossa veräjällä seistä.
191 Ei kukko käskien laula.
192 Ei kylväjä onnestansa tiedä.
193 Ei kysyvä tieltä eksy.
194 Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.
195 Ei köyhyys ole ilo, vaikka se välistä naurattaa.
196 Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
197 Ei köyhän laina kauvaksi kerkee.
198 Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja.
199 Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on.
200 Ei lautamies ole laitamies, eikä laitamies lautamieheksi menekään.
201 Ei Luojakaan laiskoja elätä.
202 Ei lämmin luita riko.
203 Ei makeata mahan täydeltä.
204 Ei melatta merelle.
205 Ei me ylpeitä olla, vaikka ollaan köyhiä.
206 Ei munaa munaan vaihdeta.
207 Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
208 Ei niin pahaa, ettei joku kiitä; ei niin hyvää, ettei joku laita.
209 Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
210 Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
211 Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
212 Ei nöyrän kaulaa katkaista.
213 Ei oikea mies puhu paitsi kun kysytään.
214 Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
215 Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.
216 Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.
217 Ei ole ämmän ähkymistä, koska on äijän pää sylissä, äijän pää parmahilla.
218 Ei omena kauas puusta putoa.
219 Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.
220 Ei oppi ojaan kaada.
221 Ei parta pahoille kasva.
222 Ei paska punniten parane.
223 Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.
224 Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
225 Ei pisara meressä tunnu.
226 Ei puku tee pyhimystä.
227 Ei puu ensi lyönnillä kaadu.
228 Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä.
229 Ei sanottu sana suuhun palaa.
230 Ei savua ilman tulta.
231 Ei se helvettikään niin kuuma ole kuin pappi saarnaa.
232 Ei se eilisen teeren poika ole.
233 Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
234 Ei se oo lapsi eikä mikään joka ei kolmen markan edestä pahaa tee.
235 Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee.
236 Ei se pelaa joka pelkää.
237 Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe.
238 Ei silmä osaa ota.
239 Ei sitä kadu kun nuorena komeilee, naidessa sen takaisin saa.
240 Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
241 Ei sota sanomittaan mene.
242 Ei sota yhtä miestä kaipaa.
243 Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi.
244 Ei susi silmiänsä häpee.
245 Ei suuret sanat suuta halkase.
246 Ei syntyvä sijaa katso.
247 Ei syyhyttä saunaan.
248 Ei sää sääreen tartu.
249 Ei talosta lähdetä kuin torpasta.
250 Ei taudin jalat kopsa.
251 Ei terve ruumis työtä kaipaa.
252 Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia.
253 Ei tuli kylläänny.
254 Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.
255 Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
256 Ei työ tekemällä lopu.
257 Ei työtä kenenkään hävetä tarvitse.
258 Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.
259 Ei vahinko yksinään tule.
260 Ei vanha koira istumaan opi.
261 Ei vanhuus mieltä anna vaan opettaa hiljaa kävelemään.
262 Ei vedessä veneen jäljet tunnu.
263 Ei velka mätäne.
264 Ei vierivä kivi sammaloidu.
265 Ei viidestä viisaasta yhteen ole.
266 Ei viikate heiniä valitse.
267 Ei väkisin vihille viedä.
268 Eivät järki ja tukka viihdy samassa päässä.
269 Ei yhtä ilmaa iäksi.
270 Ei yks akka riitele eikä yks puu pala.
271 Ei yksinäinen puu valkeeta ota.
272 Enemmän päiviä kuin kakkaroita.
273 Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.
274 En minä ittelleni taho vaan kaverille, sano jätkä ku töitä kysy. (Saamelainen)
275 Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.
276 Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.
277 Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
278 Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.
279 Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.
280 Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
281 Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
282 Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.
283 Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.
284 Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka.
285 Eteenpäin elävän mieli.
286 Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon.
287 Haista ensin, maista sitten.
288 Halsua on pieni kappeli, jossa pappi ja lukkari tappeli. (Lienee saanut alkunsa todellisesta tapahtumasta)
289 Hedelmistään puu tunnetaan.
290 Helposti saatu on helposti menetetty.
291 Herranen ruumis, vaikka on huonot vaatteet.
292 Herra on herra helvetissäkin.
293 Herra se on herrallakin.
294 Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.
295 Herroille ja hulluille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä.
296 Hiiri pitkän säästön syö.
297 Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.
298 Hiki laiskan syödessänsä, vilu työtä tehdessänsä.
299 Himo on hiirelläkin.
300 Hitaita herrain kiiruut.
301 Hukkaan meni hyvät humalat.
302 Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin.
303 Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
304 Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu.
305 Hullun eväs ensin syödään.
306 Hullu niin kylpee, että nahka lähtee.
307 Huokaa sydän, älä halkea!
308 Huono paimen, joka sutta rakastaa.
309 Huono työ tulee kalliksi.
310 Huvinsa kullakin.
311 Hynninen hyvä minusta, minä hyvä Hynnisestä.
312 Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu.
313 Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan.
314 Hyvä kello kauas kuuluu.
315 Hyvä kettu ei koskaan syö naapurin kanoja.
316 Hyvä on koti olemassa kun kaupungista tulee.
317 Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.
318 Hyöri, pyöri, piikaseni, niin kauan kunis ukon saat - makaa sitten kuin mallatsäkki!
319 Hätä ei lue lakia.
320 Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.
321 Hätä neuvot keksii.
322 Ihminen päättää, Jumala säätää.
323 Ihminen se pappikin on.
324 Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tai illasta.
325 Ilmankos äly niin kallista on, kun sitä aina tarvitaan.
326 Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.
327 Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.
328 Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän.
329 Ilta on aamua viisaampi.
330 Isot varkaat vaunulla ajaa, pienet linnassa istuu.
331 Isäntä on aina vieraan väärtti.
332 Itku ei auta markkinoilla.
333 Itku pitkästä ilosta.
334 Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
335 Joka antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
336 Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää.
337 Jokainen itsensä, Jumala kaikkien puolesta.
338 Jokainen on oman onnensa seppä.
339 Jokainen pisara muovaa kiveä.
340 Jokaisesta linnusta oma pesä on kaunein.
341 Jokaista juhlaa seuraa arki.
342 Joka härillä kyntää, se häristä haastaa.
343 Joka kauan elää, se paljon näkee.
344 Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan.
345 Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talven ruokkii.
346 Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
347 Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
348 Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
349 Joka onkimalla ellää, se kitumalla kuolee. (Saamelainen)
350 Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin.
351 Joka on valmistanut saunan, vihtokoon itse.
352 Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
353 Joka pian uskoo, se pian petetään.
354 Joka pierun ilmaisee, on pierun isä.
355 Joka suotta suuttuu, se lahjatta leppyy.
356 Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.
357 Joka toiselle hyvän suopi, se itselle siunausta luopi.
358 Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
359 Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään.
360 Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
361 Joko rauha taikka rauta.
362 Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
363 Jonossa kuin köyhän talon porsaat.
364 Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
365 Jos ei olis akkoja, ei maailma pysyisi.
366 Jos ei tärppee, niin mato siästyy.
367 Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
368 Jos hiirellä on vain yksi kolo, se on pian hukassa.
369 Jos kaikki tutkittaisiin, niin kaikki myös hutkittaisiin.
370 Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita.
371 Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.
372 Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.
373 Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa.
374 Jos on Ruotsi ruokaisempi, niin on Suomi suloisempi.
375 Jos työ herkkua olisi, niin herrat tekisivät sen itse.
376 Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.
377 Jota koulumestari kovempi, sitä oppi selkeämpi.
378 Jouluna jottain saadaan.
379 Jumala antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin.
380 Juo viinaa, älä mieltäs!
381 Jäljestään jäniskin tunnetaan.
382 Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
383 Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
384 Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.
385 Kahvi kuumana, tyttö nuorena.
386 Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän.
387 Kaikkea muuta mies katuu, vaan ei nuorna naimistansa eikä varhain nousemistansa.
388 Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.
389 Kaikkia meitä hassuttaa mutta eri lailla kutakin.
390 Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen)
391 Kaikki liha pelkää kuria.
392 Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
393 Kaikkiruokainen köyhän lapsi.
394 Kaino mies ei saa kaunista akkaa.
395 Kaksi kärpästä samalla iskulla.
396 Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse.
397 Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä.
398 Kana on munaa viisaampi.
399 Kansan käsi on karttuisa.
400 Kateus vie kalan merestä.
401 Kaukaa se on vesikin makeampi.
402 Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
403 Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
404 Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti.
405 Kaupungissa menee rahaa, vaikkei kukkaroaan aukaisekaan.
406 Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä.
407 Kellä on maltti, sillä on valtti.
408 Kenellä olutta, sillä ystäviä.
409 Ken elää, se näkee.
410 Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
411 Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
412 Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee.
413 Kerran toisen narraa, itsensä iäksi.
414 Kerta kiellon päälle.
415 Kerta se on ensimmäinenkin.
416 Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.
417 Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi.
418 Kieli kärkkäältä palaa.
419 Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
420 Kipinästä tuli syttyy.
421 Kirkkomaa se on isänmaa.
422 Kirves on metsän avain.
423 Kissa kiitoksella elää.
424 Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on.
425 Kiusa se on pikkukiusakin.
426 Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.
427 Kolmas kerta toden sanoo.
428 Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.
429 Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.
430 Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.
431 Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
432 Korsi porsaan suussa.
433 Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
434 Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.
435 Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
436 Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
437 Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii.
438 Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.
439 Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
440 Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
441 Kun mies itkee, pitää parran järistä.
442 Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka.
443 Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
444 Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla.
445 Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti.
446 Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.
447 Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
448 Kuu on torpparin aurinko.
449 Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu.
450 Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.
451 Kyllähän sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
452 Kyllä haudassa aikaa maata on.
453 Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä.
454 Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaa.
455 Kyllä koira haavansa nuolee.
456 Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan.
457 Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
458 Kyllä maailma laahaa.
459 Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi.
460 Kyllä maa omansa perii.
461 Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo.
462 Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
463 Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava.
464 Kyllä sika syitä saa, kun ei maata kääntää viitsi: maa kylmä, kärsä kipeä.
465 Kyllä sopu sijaa antaa.
466 Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa.
467 Kylmiä talven lämpimät.
468 Kylmä käsi, lämmin sydän.
469 Kysyen kylän löytää.
470 Kysyvä ei tieltä eksy.
471 Käki elättäjänsä syö.
472 Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
473 Käy piru pappilassakin.
474 Köyhyydestä ei sakoteta.
475 Laiska ihminen on perkeleen päänalunen.
476 Laiska töitänsä lukevi.
477 Lapsen leikki ja vanhan työ, ne melkein yhden vastaa.
478 Lapsethan lainan maksaa.
479 Lapset on Herran lahjoja mutta pirun pidettäviä.
480 Lapsilta ja hulluilta totuuden kuulee.
481 Lapsi tuo leivän tullessaan.
482 Lapsi vanhemman peili.
483 Leijonan taljaa ei koskaan myydä alennuksella.
484 Leipä vahvin suksen voide.
485 Leipänsä edestä koirakin haukkuu.
486 Leipää leivän murusetkin.
487 Liiat rahat puhkaisevat taskun.
488 Lisänä rikka rokassa.
489 Lopussa kiitos seisoo.
490 Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven.
491 Lukiessa kirjat kovimmat.
492 Luulo ei ole tiedon väärtti.
493 Lähetä lapsi asialle ja mene itse perässä.
494 Löytää sokeakin kana joskus jyvän.
495 Maailma on kuin karvalakki, ja paljon hullumpi vielä.
496 Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
497 Maassa maan tavalla.
498 Maassa maan tavalla tai maasta pois.
499 Maasta se pienikin ponnistaa.
500 Mahti ei mahaa täytä.
501 Maltti on valttia.
502 Markassa tuhannen alku.
503 Matalakin kanto reen kaataa.
504 Mieli kielen juoksuttaa.
505 Mies tulee räkänokasta vaan ei tyhjän naurajasta.
506 Mies voitettukin on.
507 Mihin oppii nuorena, sitä vaatii vanhana.
508 Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
509 Mikä päivällä päässä, se yöllä unissa.
510 Mikäs pahan tappaa, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
511 Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
512 Milloin laiska työn tekevi? Talvella ei tarkene, kesällä ei kerkiä, syksyllä on suuret tuulet, keväällä vettä paljon.
513 Minkäs tuuli kivelle mahtaa?
514 Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
515 Millainen isäntä, sellainen renki.
516 Milläs täi rykii, kun ei o keuhkoja.
517 Minkämoinen puu, semmoset oksat.
518 Minkäs tuuli kivelle mahtaa.
519 Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
520 Minä en ole muuta vastaan kuin punaista körttiröijyä.
521 Minä en ole koskaan elänyt onkikaloilla enkä arpajaisvoitoilla.
522 Minä herra, sinä herra, kumpi meistä kontin kantaa?
523 Missä on tahtoa, siinä on tie.
524 Missä voi sulaa, siinä nahka palaa.
525 Missä yhellä ahas, siinä kahella paras.
526 Mitä enemmän tunkiota pöyhii, sitä enemmän se haisee.
527 Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
528 Mitä vanhempi pukki, sen kovempi sarvi.
529 Mitäpä se yksinäinen mies akalla tekee?
530 Monena mies eläissänsä.
531 Mukava vale, jos on totta.
532 Myöhäistä hiiren haukotella, kun on kissan suussa.
533 Myöhäistä on katua, kun torakka persettä kaivaa.
534 Naimisiin kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu.
535 Nauraa laps syötyään, itköö iliman oltuaan.
536 Nauru nuorentaa, rakaaus kaunistaa.
537 Nauru pidentää ikää.
538 Nenästä mies tunnetaan, hampaasta hevonen.
539 Neuvottu mies on puoliksi autettu.
540 Niin köyhä elää kuin märkä palaa.
541 Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan.
542 Nuorena iloitaan, vanhana jouten ollaan.
543 Nuoren miehen mieli on kuin huhtikuun lumi.
544 Nuoren mieli on kuin vesi kaukalossa: läikkyy molemmin puolin.
545 Nuoressa ei huilaaminen mene hukkaan.
546 Nuorna viat saadaan, vanhana vasta tunnetaan.
547 Nuorna vitsa väännettävä.
548 Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus.
549 Nuttu nurin, onni oikein.
550 Nälkä on leikitön vieras.
551 Nättinä korppikin poikaansa pitää.
552 Odottavan aika on pitkä.
553 Oikein väärin kokoon käärin.
554 Olin nuori, notkui miekka. Vaivuin vanhaks, kalkkui sauva.
555 Olisinhan minäkin papiksi päässyt, vaan ei otettu.
556 Olisipa minulla entinen aikani ja nykyinen mieleni!
557 Olutta on ohran lako.
558 Oma apu paras apu.
559 Oma kehu haisee.
560 Oma koti kullan kallis.
561 Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
562 Oma suu lähinnä.
563 Oma tupa, oma lupa.
564 On ennekin lapsia saatu, eikä niin perkeleesti porattu.
565 Onhan sitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
566 Onni yksillä, kesä kaikilla.
567 On sitä tien neuvojia, vaan ei palasen antajia.
568 On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
569 On vähäkin tyhjää parempi.
570 Oppia ikä kaikki.
571 Paha lintu pesänsä likaa.
572 Paikka paikan päällä, markka markan päällä.
573 Pakko kuin köyhän kuolema.
574 Paljon lapsi äitinsä helmoja polkee vaan suurena polkee syvemmälle.
575 Pane lapsi asialle, mene itse perästä.
576 Pappi paras vierahista.
577 Parempi katsoa kuin katua.
578 Parempi kultanen kuolema kuin kituva elämä.
579 Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
580 Parempi lehmä lypsää kuin tappaa.
581 Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
582 Parempi pajuilla maata, levätä lepän vesoilla, olla koivun oksasilla, kuin on hurjan hurstiloilla, viinavillin vuotehella.
583 Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
584 Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
585 Partaa pitää olla sen verran, ettei rengiksi pyydetä.
586 Passoa sen keisari elleä, saunanlauteil makkoa ja voisulloa syöp.
587 Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
588 Pian papin takissa fläkki näkyy.
589 Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.
590 Pientä se on mitä piipussa poltetaan.
591 Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
592 Pieni kipinä sytyttää suuren tulen.
593 Pienilläkin padoilla on korvat.
594 Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
595 Pieru on paskan postimies.
596 Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
597 Pirukin Raamattua lukee, vaikka paikka paikoin.
598 Pitkä maailman sivu on.
599 Pojasta polvi muuttuu.
600 Pojasta polvi paranee.
601 Puhtaus on puoli ruokaa.
602 Puhuen asiat selkenee.
603 Puhumatta paras.
604 Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree.
605 Pyhät papin arkia.
606 Raja se on raittiudellakin.
607 Raha auttaa taivaan portille asti.
608 Raha ei ol mulle mittää sukkuu ja hyvi huano tuttavaki.
609 Rahaksihan se rikkaan talo palaa.
610 Rahalla saa ja hevosella pääsee.
611 Raha ontuen tulee ja tanssien menee.
612 Raha rintaa nostattaa.
613 Raha tulee rahan luo.
614 Raja se on raittiudellakin.
615 Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
616 Rakkaus on ruutia ja syttyy äkkilämpimästä.
617 Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.
618 Rehellisyys maan perii.
619 Riita repii, rauha rakentaa.
620 Rikkaalla on monta syöjää.
621 Rikkautta saattaa salata, mutta ei köyhyyttä.
622 Rohkea rokankin syöpi, kaino ei saa kaaliakaan.
623 Rumat ne vaatteilla koreilee.
624 Ruokarauha herroissakin.
625 Ryssä on ryssä, vaikka sen voissa paistaisi.
626 Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
627 Sairahia on, mut rumhit on lujas.
628 Sakea köyhän makea.
629 Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
630 Sama pää kesät talvet, kummako että välistä möhlii.
631 Sanasta miestä, sarvesta härkää.
632 Sanat ovat kääpiöitä, esimerkit jättiläisiä.
633 Sauna on köyhän apteekki.
634 Sehän se velat maksaa, joka viimeiseksi maailmaan jääpi.
635 Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
636 Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
637 Se mies on, joka itsensä hallitsee.
638 Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
639 Sen on laki oikeampi, jolla kantaja parempi.
640 Se on sen ajan murhe.
641 Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
642 Seura tekee kaltaisekseen.
643 Siinähän se aika kuluu, missä aika menee.
644 Siitä pidetään kestä puhutaan.
645 Siitä puhe mistä puute.
646 Silloin on lapsi kun on lattialla, silloin poika kun polven päällä.
647 Sillähän ryssää oppii puhumaan, kun panee kuuman potaatin suuhunsa.
648 Silmistä sielu paistaa.
649 Sitä ihminen saa, mitä pyytää.
650 Sitä varten markka on pyöreä että se kiertää.
651 Soisi orja yön tulevan, vanki päivän valkenevan, kyytimies kylän näkyvän, matkamies kotinsa saavan.
652 Sotamies on joka mies mut merimies on erimies.
653 Sotkeutuu kuin Summanen housuihinsa.
654 Suku on pahin.
655 Suo siellä, vetelä täällä, vastaranta kaikkialla.
656 Surun päivät ja ilon päivät käyvät perätysten.
657 Susi ei syö sutta.
658 Suurikin meri muodostuu pisaroista.
659 Suu säkkiä myöten.
660 Suuttua saa vaan ei äkeissään olla.
661 Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
662 Syödessä nälkä kasvaa.
663 Syömällä pienet taudit menevät.
664 Syöneen hyvä, säästäneen parempi.
665 Syönyttä on hyvä syöttää.
666 Sääli on sairautta.
667 Säästäen kalu karttuu.
668 Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
669 Tahtovan valta lauteilla.
670 Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan.
671 Talonpojanhan se pitää kirpusta keisariin asti kaikki elättää.
672 Tapoineen talo elää.
673 Tarvis kunnian pettää.
674 Tasavalta tappelussa: se lyö ken ennättää.
675 Tekemätön touko ei kasva.
676 Tekevälle sattuu.
677 Tie kadotukseen on kivetty hyvillä aikeilla.
678 Tilaisuus tekee varkaan.
679 Toinen haastaa pellosta, toinen veräjästä.
680 Toisen kuolema toisen leipä.
681 Toivo aikaa kuluttaa, vesi myllyä pyörittää.
682 Toivo alkaa viettää, vesi myllyjä käyttää.
683 Toivo köyhän elättää, pelko rikkaan tappaa.
684 Toivossa on hyvä elää.
685 Totuus ei pala tulessakaan.
686 Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä.
687 Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
688 Tuli on leikitön vieras.
689 Tulisi kesä ja kärpäsiä, köyhillekin ystäviä.
690 Tulisi vanhaksi, että saisi itseään kehua.
691 Tulis joulu, että sais yölläkin syödä.
692 Tyhjästä on paha nyhjästä.
693 Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
694 Tyvestä puuhun noustaan.
695 Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat.
696 Tyynet vedet ovat syvimmät.
697 Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu.
698 Työ on miehen kunnia.
699 Työ tekijäänsä neuvoo.
700 Työtä on hangen tullessakin, työtä hangen lähtiessä.
701 Töistä miestä mainitaan eikä suurista sanoista.
702 Usko se on joka auttaa.
703 Uudet luudat lakaisevat.
704 Uusi lumi on vanhan surma.
705 Vahingosta viisastuu vaikkei rikastu.
706 Vahinko ei tule kello kaulassa.
707 Vahinko tulee viisaallekin.
708 Vaihtelu virkistää.
709 Vaikeneminen on myöntymisen merkki.
710 Vaimoton mies on kuin aidaton pelto.
711 Vain rikkaruohot kasvavat nopeasti.
712 Vaivaisella vaimo kaunis, köyhällä hyvä hevonen: sitä kaikki kaulaelee, se kauas ajettanehen.
713 Vakka kantensa valitsee.
714 Vale auttaa aikansa, totuus pitää paikkansa.
715 Valheella on lyhyet jäljet.
716 Vanha juttu tyhjä juttu.
717 Vanhassa vara parempi.
718 Vanha suola janottaa.
719 Varas luulee kaikki varkaaksi.
720 Varhain myllyyn ja myöhään kirkkoon, niin pääsee pian pois.
721 Vastakohdat täydentävät toisiaan.
722 Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksaissa.
723 Vesi on lian lääkäri.
724 Vierahaal persiil on hyvä tules istuu.
725 Viha viepi viljan maasta, kateus kalan merestä.
726 Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä.
727 Viina on aina hintansa väärtti.
728 Viina on viisasten juoma.
729 Viina viisaatkin villitsee.
730 Viisi virkaa, kuusi nälkää.
731 Virtaava vesi ei pilaannu.
732 Voimaa niin että hartioista pakottaa.
733 Vuodet ei oo veljeksiä.
734 Vuoroin vieraissa käydään, harvoin hyvin eletään.
735 Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
736 Vähiin käy ennekuin loppuu.
737 Vähän päivässä, paljon viikossa.
738 Vähä vale on puheen kaunistus.
739 Väärin saatu väärin menee.
740 Yhden kaunis ei ole kaikkien kaunis.
741 Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
742 Yksinäinen puu ei pesässä pala.
743 Yksi on vieres, toinen mieles ja kolomannen laulu kuuluu.
744 Yksi tie, kaksi asiaa.
745 Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
746 Ylenkatse lasta itkettää, ei osan vähyys.
747 Ylpeys suurenkin kukistaa.
748 Ympäri käydään, yhteen tullaan.
749 Yrittänyttä ei laiteta.
750 Yskää saa, kun yksin makaa.
751 Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.
752 Yöllä yököt lentelee, päivällä paremmat linnut.
753 Yö päivillä väliä on.
754 Yöt ja päivät on orjallakin omat.
755 Yötä piisaa ja pärettä.
756 Äidin sydän on villoja pehmeämpi.
757 Älköön olko ikinä sitä, joka lyö lyödyn mielen, särkee särjetyn sydämen. Jo on lyöty lyömättäkin, Särjetty särkemättäkin.
758 Älä luule luuta lihaks, pässinpäätä paistikkaaksi.
759 Älä lyö lyödyn mieltä, särje särjetyn sydäntä, jo on lyöty lyömättäsi, särkemättäsi särjetty.
760 Älä lyötyä lyö.
761 Älä mene herrojen kanssa marjaa, ne vievät marjat ja tuohisen.
762 Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa.
763 Älä osta sikaa säkissä.
764 Älä pirua seinään maalaa, kyllä se tulee itsestäänkin.
765 Älä pyyrä pyhänä tyätä, Jumala auttaa arkipäivänäkii. Äänellään se lintukin laulaa.

Связаться
Выделить
Выделите фрагменты страницы, относящиеся к вашему сообщению
Скрыть сведения
Скрыть всю личную информацию
Отмена