1 |
Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä. |
2 |
Parempi karvas totuus ko makea valhe. |
3 |
Parempi syönyttä syättää kun kuollutta kostuttaa. |
4 |
Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole. |
5 |
Koskas on makkara koiran kaulaan säästynyt? |
6 |
Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee. |
7 |
Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. |
8 |
Elä sorra sorrettua eläkä murra murrettua. |
9 |
Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla. |
10 |
Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. |
11 |
Se mies ei heinijä tie, joka pilivijä kahtoo. |
12 |
Miehissä karhuki kuavetaan. |
13 |
Ei nöyrän selkä taitu. |
14 |
Missä on tahtoa, siinä on tie. |
15 |
Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty. |
16 |
Kun mies itkee pitää parran päristä. |
17 |
Sukulaisuus ei auta asian kohalla. |
18 |
Ei se ou mies, joka hankkii, se on mies, joka hallihtoo. |
19 |
Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei sula silloinkaan. |
20 |
Elämä hymyilee kuin silakka piimätuopissa. |
21 |
Ei puukaan yhdellä lyömisellä mene poikki. |
22 |
Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole. |
23 |
Minä istun iloissani ja annan surun huilata. |
24 |
Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. |
25 |
Ampukaa hiljaa, hyvä herra. |
26 |
Palvele paskaa - saat paskan palkastas. |
27 |
Ei helvetti ikänäns täyty. |
28 |
On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä. |
29 |
Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon. |
30 |
Kuu on nuorten miesten aurinko. |
31 |
Ylenkatse lapsen sydämen särkee. |
32 |
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. |
33 |
Vanhana saa muistella, mutta ei maistella. |
34 |
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle! |
35 |
Syöpi hauki sammakonkin selän suuren uituansa, naipi mies pahankin vaimon viikon ilman oltuansa. |
36 |
Ei sammalia väliin tarvitse. |
37 |
Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi. |
38 |
Paikka hempee helman alla. |
39 |
Sormet suussa hullun lapsen, peukalo ujon urohon. (Vuokkiniemi) |
40 |
Kissan ilo hiiren itku. |
41 |
Ei elämä irvistellen somene. |
42 |
Ei todenpuhuja saa yösijaa |
43 |
Parraton suutelu on kuin suolaton muna. |
44 |
Naitua naiset lihovat. |
45 |
Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. |
46 |
Kyllä neitsyt neuvon tiesi: kun ei naitu, oli ilman. |
47 |
Hohoi - taas on yksi päivä lähempänä akan ottoa. |
48 |
Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää. |
49 |
Älä pane kiveä kuorman päälle. |
50 |
Ei tiedä toinen toisen tautia. |
51 |
Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna. |
52 |
Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu. |
53 |
Ei vahinko huutele tullessansa. |
54 |
Tapa miehen kunnia. |
55 |
Ei hinta hevosta korota. |
56 |
Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan. |
57 |
Ennen viina jäätyy kuin piika paleltuu. |
58 |
Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa. |
59 |
Tyvestä puuhun noustaan. |
60 |
Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita. |
61 |
Parempi viikko vuntierata kuin päivä tehdä turha työtä |
62 |
Parempi oma paha kuin toisen hyvä. |
63 |
Parempi laiha sopu kuin lihava riita. |
64 |
Lujat luut ne olla pitää, jotka hyviä päiviä kannattaa. |
65 |
Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan. |
66 |
Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. |
67 |
Ennen susikin suostuu ihmiseen kuin savolainen. |
68 |
Lapsi tuo ilon. (Arvo Ylppö) |
69 |
Nuoleminen ei elätä. |
70 |
Ei niin huonoja housuja jottei hametta vastaa. |
71 |
Jos ei suola ja sauna auta, niin on kuolema käsissä. |
72 |
Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee. |
73 |
Raja se on raittiuvellakii. |
74 |
Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää. |
75 |
Naisten vihas on kun lämpyses vällys. |
76 |
Toinen naimimen on ku lämmitetty perunasoppa. |
77 |
Ole mies, kärsi kaikki, heiluttele housujasi. |
78 |
Niinkuin savu tuules hajoo kunnia korkeua. |
79 |
Työnsä karvainen ihminen on. |
80 |
Vaivainen lintu, jok ei höyheniänsä jaksa kantaa. |
81 |
Ken mitä kaapi, se sitä saapi. |
82 |
Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon. |
83 |
On virka varkaallakin. |
84 |
Yksi väärä penninki vie yhdeksän hyvää myötänsä |
85 |
Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan. |
86 |
Makkee on matonen nauris, tuima hiiren turmelema. |
87 |
Vanhapiika kaalin surma. |
88 |
Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki. |
89 |
Rakkaus ei ole mikään potaatti |
90 |
Hyvä on huonokin hädässä. |
91 |
Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita. |
92 |
Ku torutaa ni kuuntele, ku pieksetään ni kääntele, ku kiitetään ni piereskele |
93 |
Eihän rahoa tartte muussa kun velan maksussa. |
94 |
Ennen maa repee kuin huora häpee. |
95 |
Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. |
96 |
Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi. |
97 |
Muna on viissamp' kun kana. |
98 |
Ei mikään niin harmita kun köyhä joka on ylpiä. |
99 |
Mies on työnsä näköinen. |
100 |
Ei kastunut vettä pelekee. |
101 |
Ei kalu kylässä parane. |
102 |
Ei halu halaamalla lähe. |
103 |
Tuli on tähteetön vieras. |
104 |
Sää sodakkin estää. |
105 |
Keli se o, joka kuorman vetää eikä hevonen. |
106 |
Akka otetaan ja mies saadaan. |
107 |
Ihmisen elanto on orjuuden olento. |
108 |
Erinomaiset on Jumala luonut sonnan luojat ja oluen juojat. |
109 |
Harvoin viisas vihastuu, harva siitä ihastuu. |
110 |
Tuli opettaa timmermanniksi, paha naapuri lakimieheksi. |
111 |
Esteet katoavat etevän tieltä. |
112 |
Missäs keisariki jalan käy, jos ei paskal. |
113 |
Rakkaus raon täyttää, munat perseen peittää. |
114 |
Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat. |
115 |
Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä. |
116 |
Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi |
117 |
Maa köyhä, meri pohatta. |
118 |
Jota useampi kokki sitä vetelämpi velli. |
119 |
Tyttö nuorena, kahvi kuumana. |
120 |
Yksi vitsa taittuu, vitsakimppu kestää. |
121 |
Varokaa lapsia! |
122 |
Kyllä rannassa on aina viishat, ko väylässä huonosti menee. |
123 |
Rakki ja pappi suapi haukkumalla ruuvan, sika ja seppä suapi vanahasta uuven. |
124 |
Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. |
125 |
Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa. |
126 |
Ei tyhjä maksa Turussakaan. |
127 |
Kaukaa viisas puuhun nousee. |
128 |
Nainen ja piki - ei niistä kummastakaan pääse erilleen. Jalmari Finne |
129 |
Tyttö tyhjää nauravainen käypi ämmänä äreeksi. |
130 |
Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. |
131 |
Älä kosketa sähkölaitetta kun olet märkä. |
132 |
Hillavuosi hallavuosi. |
133 |
Harva soutu, tihhee koinu. |
134 |
Jokaisessa ihmisessä on ripaus ryssää, ja jokaisessa ryssässä on ihmistä, liikakin. (PN) |
135 |
Kyllä jokane simmone on kun kaikki muukki!!! |
136 |
Aamun, Jeesus, anna tulla, aamulla hyvät sanomat! |
137 |
Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. |
138 |
Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden. |
139 |
Aamusta päivä pisin on. |
140 |
Ahkeruus kovan onnen voittaa. |
141 |
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin. |
142 |
Ahneella on paskanen loppu. |
143 |
Ahneus kasaa, kuolema tasaa. |
144 |
Aidan takana ruohokin on vihreämpää. |
145 |
Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. |
146 |
Aina roiskuu, kun rapataan. |
147 |
Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo. |
148 |
Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko käden. |
149 |
Annettu mikä tarjottu. |
150 |
Anoin - ei annettu. Otin itse - ei toruttu. |
151 |
Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotonakaan ollut. |
152 |
Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. |
153 |
Arvonsa mies ansaitseepi vaan ei liikaa ylistystä. |
154 |
Ase miestä myöten. |
155 |
Asialla on kaksi puolta. |
156 |
Aurinko on hyvä kello. |
157 |
Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin. |
158 |
Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa. |
159 |
Auta miestä mäessä, älä mäen alla. |
160 |
Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään. |
161 |
Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku. |
162 |
Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on. |
163 |
Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. |
164 |
Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään. |
165 |
Ei auta itku markkinoilla. |
166 |
Ei elävä kuolevansa usko. |
167 |
Ei haukku haavaa tee. |
168 |
Ei haukkuva koira pure. |
169 |
Ei hiiri heinäkuorman alle kuole. |
170 |
Eihän ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa. |
171 |
Eihän Jumala kiellä suuria ajattelemasta. |
172 |
Eihän korppi korpilta silmää puhkaise. |
173 |
Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa. |
174 |
Ei Jumala kiirettä luonut. |
175 |
Ei järkeä kauhalla päähän ajeta. |
176 |
Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää. |
177 |
Ei kaikkea saa muille sanoa, että itsekin jotakin tietää. |
178 |
Ei kaksi kolmannetta. |
179 |
Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa. |
180 |
Ei kalu kylässä parane. |
181 |
Ei kannata tuhlata ruutia variksiin. |
182 |
Ei kannettu vesi kaivossa pysy. |
183 |
Ei kateen kontti ole koskaan täysi. |
184 |
Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle. |
185 |
Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä. |
186 |
Ei koreudesta monta velliä keitetä. |
187 |
Ei kukaan itsekseen riitele. |
188 |
Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla. |
189 |
Ei kukaan ole seppä syntyissänsä. |
190 |
Ei kukaan voi vahingossa veräjällä seistä. |
191 |
Ei kukko käskien laula. |
192 |
Ei kylväjä onnestansa tiedä. |
193 |
Ei kysyvä tieltä eksy. |
194 |
Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla. |
195 |
Ei köyhyys ole ilo, vaikka se välistä naurattaa. |
196 |
Ei köyhänkään suu tuohesta ole. |
197 |
Ei köyhän laina kauvaksi kerkee. |
198 |
Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja. |
199 |
Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on. |
200 |
Ei lautamies ole laitamies, eikä laitamies lautamieheksi menekään. |
201 |
Ei Luojakaan laiskoja elätä. |
202 |
Ei lämmin luita riko. |
203 |
Ei makeata mahan täydeltä. |
204 |
Ei melatta merelle. |
205 |
Ei me ylpeitä olla, vaikka ollaan köyhiä. |
206 |
Ei munaa munaan vaihdeta. |
207 |
Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat. |
208 |
Ei niin pahaa, ettei joku kiitä; ei niin hyvää, ettei joku laita. |
209 |
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. |
210 |
Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. |
211 |
Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. |
212 |
Ei nöyrän kaulaa katkaista. |
213 |
Ei oikea mies puhu paitsi kun kysytään. |
214 |
Ei ole koiraa karvoihin katsominen. |
215 |
Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen. |
216 |
Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä. |
217 |
Ei ole ämmän ähkymistä, koska on äijän pää sylissä, äijän pää parmahilla. |
218 |
Ei omena kauas puusta putoa. |
219 |
Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta. |
220 |
Ei oppi ojaan kaada. |
221 |
Ei parta pahoille kasva. |
222 |
Ei paska punniten parane. |
223 |
Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan. |
224 |
Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa. |
225 |
Ei pisara meressä tunnu. |
226 |
Ei puku tee pyhimystä. |
227 |
Ei puu ensi lyönnillä kaadu. |
228 |
Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä. |
229 |
Ei sanottu sana suuhun palaa. |
230 |
Ei savua ilman tulta. |
231 |
Ei se helvettikään niin kuuma ole kuin pappi saarnaa. |
232 |
Ei se eilisen teeren poika ole. |
233 |
Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan. |
234 |
Ei se oo lapsi eikä mikään joka ei kolmen markan edestä pahaa tee. |
235 |
Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee. |
236 |
Ei se pelaa joka pelkää. |
237 |
Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe. |
238 |
Ei silmä osaa ota. |
239 |
Ei sitä kadu kun nuorena komeilee, naidessa sen takaisin saa. |
240 |
Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan. |
241 |
Ei sota sanomittaan mene. |
242 |
Ei sota yhtä miestä kaipaa. |
243 |
Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi. |
244 |
Ei susi silmiänsä häpee. |
245 |
Ei suuret sanat suuta halkase. |
246 |
Ei syntyvä sijaa katso. |
247 |
Ei syyhyttä saunaan. |
248 |
Ei sää sääreen tartu. |
249 |
Ei talosta lähdetä kuin torpasta. |
250 |
Ei taudin jalat kopsa. |
251 |
Ei terve ruumis työtä kaipaa. |
252 |
Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia. |
253 |
Ei tuli kylläänny. |
254 |
Ei tyhjä lato kattoa kaipaa. |
255 |
Ei tyhjä säkki pystyssä pysy. |
256 |
Ei työ tekemällä lopu. |
257 |
Ei työtä kenenkään hävetä tarvitse. |
258 |
Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä. |
259 |
Ei vahinko yksinään tule. |
260 |
Ei vanha koira istumaan opi. |
261 |
Ei vanhuus mieltä anna vaan opettaa hiljaa kävelemään. |
262 |
Ei vedessä veneen jäljet tunnu. |
263 |
Ei velka mätäne. |
264 |
Ei vierivä kivi sammaloidu. |
265 |
Ei viidestä viisaasta yhteen ole. |
266 |
Ei viikate heiniä valitse. |
267 |
Ei väkisin vihille viedä. |
268 |
Eivät järki ja tukka viihdy samassa päässä. |
269 |
Ei yhtä ilmaa iäksi. |
270 |
Ei yks akka riitele eikä yks puu pala. |
271 |
Ei yksinäinen puu valkeeta ota. |
272 |
Enemmän päiviä kuin kakkaroita. |
273 |
Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy. |
274 |
En minä ittelleni taho vaan kaverille, sano jätkä ku töitä kysy. (Saamelainen) |
275 |
Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta. |
276 |
Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa. |
277 |
Ennen maa repeää kuin huora häpeää. |
278 |
Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö. |
279 |
Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa. |
280 |
Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. |
281 |
Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi. |
282 |
Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin. |
283 |
Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan. |
284 |
Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka. |
285 |
Eteenpäin elävän mieli. |
286 |
Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon. |
287 |
Haista ensin, maista sitten. |
288 |
Halsua on pieni kappeli, jossa pappi ja lukkari tappeli. (Lienee saanut alkunsa todellisesta tapahtumasta) |
289 |
Hedelmistään puu tunnetaan. |
290 |
Helposti saatu on helposti menetetty. |
291 |
Herranen ruumis, vaikka on huonot vaatteet. |
292 |
Herra on herra helvetissäkin. |
293 |
Herra se on herrallakin. |
294 |
Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes. |
295 |
Herroille ja hulluille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä. |
296 |
Hiiri pitkän säästön syö. |
297 |
Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis. |
298 |
Hiki laiskan syödessänsä, vilu työtä tehdessänsä. |
299 |
Himo on hiirelläkin. |
300 |
Hitaita herrain kiiruut. |
301 |
Hukkaan meni hyvät humalat. |
302 |
Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin. |
303 |
Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin. |
304 |
Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu. |
305 |
Hullun eväs ensin syödään. |
306 |
Hullu niin kylpee, että nahka lähtee. |
307 |
Huokaa sydän, älä halkea! |
308 |
Huono paimen, joka sutta rakastaa. |
309 |
Huono työ tulee kalliksi. |
310 |
Huvinsa kullakin. |
311 |
Hynninen hyvä minusta, minä hyvä Hynnisestä. |
312 |
Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu. |
313 |
Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan. |
314 |
Hyvä kello kauas kuuluu. |
315 |
Hyvä kettu ei koskaan syö naapurin kanoja. |
316 |
Hyvä on koti olemassa kun kaupungista tulee. |
317 |
Hyvä on toisen housuilla tuleen istua. |
318 |
Hyöri, pyöri, piikaseni, niin kauan kunis ukon saat - makaa sitten kuin mallatsäkki! |
319 |
Hätä ei lue lakia. |
320 |
Hätäkös tässä valmiissa maailmassa. |
321 |
Hätä neuvot keksii. |
322 |
Ihminen päättää, Jumala säätää. |
323 |
Ihminen se pappikin on. |
324 |
Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tai illasta. |
325 |
Ilmankos äly niin kallista on, kun sitä aina tarvitaan. |
326 |
Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää. |
327 |
Ilo ilman viinaa on teeskentelyä. |
328 |
Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän. |
329 |
Ilta on aamua viisaampi. |
330 |
Isot varkaat vaunulla ajaa, pienet linnassa istuu. |
331 |
Isäntä on aina vieraan väärtti. |
332 |
Itku ei auta markkinoilla. |
333 |
Itku pitkästä ilosta. |
334 |
Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa. |
335 |
Joka antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. |
336 |
Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää. |
337 |
Jokainen itsensä, Jumala kaikkien puolesta. |
338 |
Jokainen on oman onnensa seppä. |
339 |
Jokainen pisara muovaa kiveä. |
340 |
Jokaisesta linnusta oma pesä on kaunein. |
341 |
Jokaista juhlaa seuraa arki. |
342 |
Joka härillä kyntää, se häristä haastaa. |
343 |
Joka kauan elää, se paljon näkee. |
344 |
Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan. |
345 |
Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talven ruokkii. |
346 |
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. |
347 |
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. |
348 |
Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa. |
349 |
Joka onkimalla ellää, se kitumalla kuolee. (Saamelainen) |
350 |
Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin. |
351 |
Joka on valmistanut saunan, vihtokoon itse. |
352 |
Joka paljon lupaa, se vähän antaa. |
353 |
Joka pian uskoo, se pian petetään. |
354 |
Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. |
355 |
Joka suotta suuttuu, se lahjatta leppyy. |
356 |
Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. |
357 |
Joka toiselle hyvän suopi, se itselle siunausta luopi. |
358 |
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. |
359 |
Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. |
360 |
Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa. |
361 |
Joko rauha taikka rauta. |
362 |
Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa. |
363 |
Jonossa kuin köyhän talon porsaat. |
364 |
Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden. |
365 |
Jos ei olis akkoja, ei maailma pysyisi. |
366 |
Jos ei tärppee, niin mato siästyy. |
367 |
Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi. |
368 |
Jos hiirellä on vain yksi kolo, se on pian hukassa. |
369 |
Jos kaikki tutkittaisiin, niin kaikki myös hutkittaisiin. |
370 |
Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita. |
371 |
Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä. |
372 |
Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä. |
373 |
Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa. |
374 |
Jos on Ruotsi ruokaisempi, niin on Suomi suloisempi. |
375 |
Jos työ herkkua olisi, niin herrat tekisivät sen itse. |
376 |
Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi. |
377 |
Jota koulumestari kovempi, sitä oppi selkeämpi. |
378 |
Jouluna jottain saadaan. |
379 |
Jumala antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin. |
380 |
Juo viinaa, älä mieltäs! |
381 |
Jäljestään jäniskin tunnetaan. |
382 |
Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä. |
383 |
Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä. |
384 |
Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. |
385 |
Kahvi kuumana, tyttö nuorena. |
386 |
Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän. |
387 |
Kaikkea muuta mies katuu, vaan ei nuorna naimistansa eikä varhain nousemistansa. |
388 |
Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä. |
389 |
Kaikkia meitä hassuttaa mutta eri lailla kutakin. |
390 |
Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen) |
391 |
Kaikki liha pelkää kuria. |
392 |
Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu. |
393 |
Kaikkiruokainen köyhän lapsi. |
394 |
Kaino mies ei saa kaunista akkaa. |
395 |
Kaksi kärpästä samalla iskulla. |
396 |
Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse. |
397 |
Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä. |
398 |
Kana on munaa viisaampi. |
399 |
Kansan käsi on karttuisa. |
400 |
Kateus vie kalan merestä. |
401 |
Kaukaa se on vesikin makeampi. |
402 |
Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa. |
403 |
Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan. |
404 |
Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti. |
405 |
Kaupungissa menee rahaa, vaikkei kukkaroaan aukaisekaan. |
406 |
Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä. |
407 |
Kellä on maltti, sillä on valtti. |
408 |
Kenellä olutta, sillä ystäviä. |
409 |
Ken elää, se näkee. |
410 |
Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa. |
411 |
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. |
412 |
Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee. |
413 |
Kerran toisen narraa, itsensä iäksi. |
414 |
Kerta kiellon päälle. |
415 |
Kerta se on ensimmäinenkin. |
416 |
Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan. |
417 |
Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi. |
418 |
Kieli kärkkäältä palaa. |
419 |
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. |
420 |
Kipinästä tuli syttyy. |
421 |
Kirkkomaa se on isänmaa. |
422 |
Kirves on metsän avain. |
423 |
Kissa kiitoksella elää. |
424 |
Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on. |
425 |
Kiusa se on pikkukiusakin. |
426 |
Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee. |
427 |
Kolmas kerta toden sanoo. |
428 |
Kolmas pyörä vaunussa on tiellä. |
429 |
Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin. |
430 |
Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon. |
431 |
Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää. |
432 |
Korsi porsaan suussa. |
433 |
Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. |
434 |
Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään. |
435 |
Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. |
436 |
Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä. |
437 |
Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii. |
438 |
Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos. |
439 |
Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. |
440 |
Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita. |
441 |
Kun mies itkee, pitää parran järistä. |
442 |
Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka. |
443 |
Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja. |
444 |
Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla. |
445 |
Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti. |
446 |
Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi. |
447 |
Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. |
448 |
Kuu on torpparin aurinko. |
449 |
Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. |
450 |
Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie. |
451 |
Kyllähän sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa. |
452 |
Kyllä haudassa aikaa maata on. |
453 |
Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä. |
454 |
Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaa. |
455 |
Kyllä koira haavansa nuolee. |
456 |
Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan. |
457 |
Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. |
458 |
Kyllä maailma laahaa. |
459 |
Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi. |
460 |
Kyllä maa omansa perii. |
461 |
Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo. |
462 |
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. |
463 |
Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava. |
464 |
Kyllä sika syitä saa, kun ei maata kääntää viitsi: maa kylmä, kärsä kipeä. |
465 |
Kyllä sopu sijaa antaa. |
466 |
Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa. |
467 |
Kylmiä talven lämpimät. |
468 |
Kylmä käsi, lämmin sydän. |
469 |
Kysyen kylän löytää. |
470 |
Kysyvä ei tieltä eksy. |
471 |
Käki elättäjänsä syö. |
472 |
Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. |
473 |
Käy piru pappilassakin. |
474 |
Köyhyydestä ei sakoteta. |
475 |
Laiska ihminen on perkeleen päänalunen. |
476 |
Laiska töitänsä lukevi. |
477 |
Lapsen leikki ja vanhan työ, ne melkein yhden vastaa. |
478 |
Lapsethan lainan maksaa. |
479 |
Lapset on Herran lahjoja mutta pirun pidettäviä. |
480 |
Lapsilta ja hulluilta totuuden kuulee. |
481 |
Lapsi tuo leivän tullessaan. |
482 |
Lapsi vanhemman peili. |
483 |
Leijonan taljaa ei koskaan myydä alennuksella. |
484 |
Leipä vahvin suksen voide. |
485 |
Leipänsä edestä koirakin haukkuu. |
486 |
Leipää leivän murusetkin. |
487 |
Liiat rahat puhkaisevat taskun. |
488 |
Lisänä rikka rokassa. |
489 |
Lopussa kiitos seisoo. |
490 |
Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven. |
491 |
Lukiessa kirjat kovimmat. |
492 |
Luulo ei ole tiedon väärtti. |
493 |
Lähetä lapsi asialle ja mene itse perässä. |
494 |
Löytää sokeakin kana joskus jyvän. |
495 |
Maailma on kuin karvalakki, ja paljon hullumpi vielä. |
496 |
Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus. |
497 |
Maassa maan tavalla. |
498 |
Maassa maan tavalla tai maasta pois. |
499 |
Maasta se pienikin ponnistaa. |
500 |
Mahti ei mahaa täytä. |
501 |
Maltti on valttia. |
502 |
Markassa tuhannen alku. |
503 |
Matalakin kanto reen kaataa. |
504 |
Mieli kielen juoksuttaa. |
505 |
Mies tulee räkänokasta vaan ei tyhjän naurajasta. |
506 |
Mies voitettukin on. |
507 |
Mihin oppii nuorena, sitä vaatii vanhana. |
508 |
Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. |
509 |
Mikä päivällä päässä, se yöllä unissa. |
510 |
Mikäs pahan tappaa, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta. |
511 |
Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel. |
512 |
Milloin laiska työn tekevi? Talvella ei tarkene, kesällä ei kerkiä, syksyllä on suuret tuulet, keväällä vettä paljon. |
513 |
Minkäs tuuli kivelle mahtaa? |
514 |
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. |
515 |
Millainen isäntä, sellainen renki. |
516 |
Milläs täi rykii, kun ei o keuhkoja. |
517 |
Minkämoinen puu, semmoset oksat. |
518 |
Minkäs tuuli kivelle mahtaa. |
519 |
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. |
520 |
Minä en ole muuta vastaan kuin punaista körttiröijyä. |
521 |
Minä en ole koskaan elänyt onkikaloilla enkä arpajaisvoitoilla. |
522 |
Minä herra, sinä herra, kumpi meistä kontin kantaa? |
523 |
Missä on tahtoa, siinä on tie. |
524 |
Missä voi sulaa, siinä nahka palaa. |
525 |
Missä yhellä ahas, siinä kahella paras. |
526 |
Mitä enemmän tunkiota pöyhii, sitä enemmän se haisee. |
527 |
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. |
528 |
Mitä vanhempi pukki, sen kovempi sarvi. |
529 |
Mitäpä se yksinäinen mies akalla tekee? |
530 |
Monena mies eläissänsä. |
531 |
Mukava vale, jos on totta. |
532 |
Myöhäistä hiiren haukotella, kun on kissan suussa. |
533 |
Myöhäistä on katua, kun torakka persettä kaivaa. |
534 |
Naimisiin kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. |
535 |
Nauraa laps syötyään, itköö iliman oltuaan. |
536 |
Nauru nuorentaa, rakaaus kaunistaa. |
537 |
Nauru pidentää ikää. |
538 |
Nenästä mies tunnetaan, hampaasta hevonen. |
539 |
Neuvottu mies on puoliksi autettu. |
540 |
Niin köyhä elää kuin märkä palaa. |
541 |
Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan. |
542 |
Nuorena iloitaan, vanhana jouten ollaan. |
543 |
Nuoren miehen mieli on kuin huhtikuun lumi. |
544 |
Nuoren mieli on kuin vesi kaukalossa: läikkyy molemmin puolin. |
545 |
Nuoressa ei huilaaminen mene hukkaan. |
546 |
Nuorna viat saadaan, vanhana vasta tunnetaan. |
547 |
Nuorna vitsa väännettävä. |
548 |
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. |
549 |
Nuttu nurin, onni oikein. |
550 |
Nälkä on leikitön vieras. |
551 |
Nättinä korppikin poikaansa pitää. |
552 |
Odottavan aika on pitkä. |
553 |
Oikein väärin kokoon käärin. |
554 |
Olin nuori, notkui miekka. Vaivuin vanhaks, kalkkui sauva. |
555 |
Olisinhan minäkin papiksi päässyt, vaan ei otettu. |
556 |
Olisipa minulla entinen aikani ja nykyinen mieleni! |
557 |
Olutta on ohran lako. |
558 |
Oma apu paras apu. |
559 |
Oma kehu haisee. |
560 |
Oma koti kullan kallis. |
561 |
Oma maa mansikka, muu maa mustikka. |
562 |
Oma suu lähinnä. |
563 |
Oma tupa, oma lupa. |
564 |
On ennekin lapsia saatu, eikä niin perkeleesti porattu. |
565 |
Onhan sitä nuoriakin kunnanvaivaisia. |
566 |
Onni yksillä, kesä kaikilla. |
567 |
On sitä tien neuvojia, vaan ei palasen antajia. |
568 |
On taottava silloin, kun rauta on kuuma. |
569 |
On vähäkin tyhjää parempi. |
570 |
Oppia ikä kaikki. |
571 |
Paha lintu pesänsä likaa. |
572 |
Paikka paikan päällä, markka markan päällä. |
573 |
Pakko kuin köyhän kuolema. |
574 |
Paljon lapsi äitinsä helmoja polkee vaan suurena polkee syvemmälle. |
575 |
Pane lapsi asialle, mene itse perästä. |
576 |
Pappi paras vierahista. |
577 |
Parempi katsoa kuin katua. |
578 |
Parempi kultanen kuolema kuin kituva elämä. |
579 |
Parempi laiha sopu kuin lihava riita. |
580 |
Parempi lehmä lypsää kuin tappaa. |
581 |
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa. |
582 |
Parempi pajuilla maata, levätä lepän vesoilla, olla koivun oksasilla, kuin on hurjan hurstiloilla, viinavillin vuotehella. |
583 |
Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. |
584 |
Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. |
585 |
Partaa pitää olla sen verran, ettei rengiksi pyydetä. |
586 |
Passoa sen keisari elleä, saunanlauteil makkoa ja voisulloa syöp. |
587 |
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. |
588 |
Pian papin takissa fläkki näkyy. |
589 |
Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. |
590 |
Pientä se on mitä piipussa poltetaan. |
591 |
Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut. |
592 |
Pieni kipinä sytyttää suuren tulen. |
593 |
Pienilläkin padoilla on korvat. |
594 |
Pieniä ne on silakat joulukaloiksi. |
595 |
Pieru on paskan postimies. |
596 |
Pilkka sattuu omaan nilkkaan. |
597 |
Pirukin Raamattua lukee, vaikka paikka paikoin. |
598 |
Pitkä maailman sivu on. |
599 |
Pojasta polvi muuttuu. |
600 |
Pojasta polvi paranee. |
601 |
Puhtaus on puoli ruokaa. |
602 |
Puhuen asiat selkenee. |
603 |
Puhumatta paras. |
604 |
Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. |
605 |
Pyhät papin arkia. |
606 |
Raja se on raittiudellakin. |
607 |
Raha auttaa taivaan portille asti. |
608 |
Raha ei ol mulle mittää sukkuu ja hyvi huano tuttavaki. |
609 |
Rahaksihan se rikkaan talo palaa. |
610 |
Rahalla saa ja hevosella pääsee. |
611 |
Raha ontuen tulee ja tanssien menee. |
612 |
Raha rintaa nostattaa. |
613 |
Raha tulee rahan luo. |
614 |
Raja se on raittiudellakin. |
615 |
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. |
616 |
Rakkaus on ruutia ja syttyy äkkilämpimästä. |
617 |
Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi. |
618 |
Rehellisyys maan perii. |
619 |
Riita repii, rauha rakentaa. |
620 |
Rikkaalla on monta syöjää. |
621 |
Rikkautta saattaa salata, mutta ei köyhyyttä. |
622 |
Rohkea rokankin syöpi, kaino ei saa kaaliakaan. |
623 |
Rumat ne vaatteilla koreilee. |
624 |
Ruokarauha herroissakin. |
625 |
Ryssä on ryssä, vaikka sen voissa paistaisi. |
626 |
Saat viisaan nimen jos et virka mitään. |
627 |
Sairahia on, mut rumhit on lujas. |
628 |
Sakea köyhän makea. |
629 |
Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät. |
630 |
Sama pää kesät talvet, kummako että välistä möhlii. |
631 |
Sanasta miestä, sarvesta härkää. |
632 |
Sanat ovat kääpiöitä, esimerkit jättiläisiä. |
633 |
Sauna on köyhän apteekki. |
634 |
Sehän se velat maksaa, joka viimeiseksi maailmaan jääpi. |
635 |
Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa. |
636 |
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. |
637 |
Se mies on, joka itsensä hallitsee. |
638 |
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. |
639 |
Sen on laki oikeampi, jolla kantaja parempi. |
640 |
Se on sen ajan murhe. |
641 |
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. |
642 |
Seura tekee kaltaisekseen. |
643 |
Siinähän se aika kuluu, missä aika menee. |
644 |
Siitä pidetään kestä puhutaan. |
645 |
Siitä puhe mistä puute. |
646 |
Silloin on lapsi kun on lattialla, silloin poika kun polven päällä. |
647 |
Sillähän ryssää oppii puhumaan, kun panee kuuman potaatin suuhunsa. |
648 |
Silmistä sielu paistaa. |
649 |
Sitä ihminen saa, mitä pyytää. |
650 |
Sitä varten markka on pyöreä että se kiertää. |
651 |
Soisi orja yön tulevan, vanki päivän valkenevan, kyytimies kylän näkyvän, matkamies kotinsa saavan. |
652 |
Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. |
653 |
Sotkeutuu kuin Summanen housuihinsa. |
654 |
Suku on pahin. |
655 |
Suo siellä, vetelä täällä, vastaranta kaikkialla. |
656 |
Surun päivät ja ilon päivät käyvät perätysten. |
657 |
Susi ei syö sutta. |
658 |
Suurikin meri muodostuu pisaroista. |
659 |
Suu säkkiä myöten. |
660 |
Suuttua saa vaan ei äkeissään olla. |
661 |
Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta. |
662 |
Syödessä nälkä kasvaa. |
663 |
Syömällä pienet taudit menevät. |
664 |
Syöneen hyvä, säästäneen parempi. |
665 |
Syönyttä on hyvä syöttää. |
666 |
Sääli on sairautta. |
667 |
Säästäen kalu karttuu. |
668 |
Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä. |
669 |
Tahtovan valta lauteilla. |
670 |
Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan. |
671 |
Talonpojanhan se pitää kirpusta keisariin asti kaikki elättää. |
672 |
Tapoineen talo elää. |
673 |
Tarvis kunnian pettää. |
674 |
Tasavalta tappelussa: se lyö ken ennättää. |
675 |
Tekemätön touko ei kasva. |
676 |
Tekevälle sattuu. |
677 |
Tie kadotukseen on kivetty hyvillä aikeilla. |
678 |
Tilaisuus tekee varkaan. |
679 |
Toinen haastaa pellosta, toinen veräjästä. |
680 |
Toisen kuolema toisen leipä. |
681 |
Toivo aikaa kuluttaa, vesi myllyä pyörittää. |
682 |
Toivo alkaa viettää, vesi myllyjä käyttää. |
683 |
Toivo köyhän elättää, pelko rikkaan tappaa. |
684 |
Toivossa on hyvä elää. |
685 |
Totuus ei pala tulessakaan. |
686 |
Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä. |
687 |
Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. |
688 |
Tuli on leikitön vieras. |
689 |
Tulisi kesä ja kärpäsiä, köyhillekin ystäviä. |
690 |
Tulisi vanhaksi, että saisi itseään kehua. |
691 |
Tulis joulu, että sais yölläkin syödä. |
692 |
Tyhjästä on paha nyhjästä. |
693 |
Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. |
694 |
Tyvestä puuhun noustaan. |
695 |
Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat. |
696 |
Tyynet vedet ovat syvimmät. |
697 |
Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu. |
698 |
Työ on miehen kunnia. |
699 |
Työ tekijäänsä neuvoo. |
700 |
Työtä on hangen tullessakin, työtä hangen lähtiessä. |
701 |
Töistä miestä mainitaan eikä suurista sanoista. |
702 |
Usko se on joka auttaa. |
703 |
Uudet luudat lakaisevat. |
704 |
Uusi lumi on vanhan surma. |
705 |
Vahingosta viisastuu vaikkei rikastu. |
706 |
Vahinko ei tule kello kaulassa. |
707 |
Vahinko tulee viisaallekin. |
708 |
Vaihtelu virkistää. |
709 |
Vaikeneminen on myöntymisen merkki. |
710 |
Vaimoton mies on kuin aidaton pelto. |
711 |
Vain rikkaruohot kasvavat nopeasti. |
712 |
Vaivaisella vaimo kaunis, köyhällä hyvä hevonen: sitä kaikki kaulaelee, se kauas ajettanehen. |
713 |
Vakka kantensa valitsee. |
714 |
Vale auttaa aikansa, totuus pitää paikkansa. |
715 |
Valheella on lyhyet jäljet. |
716 |
Vanha juttu tyhjä juttu. |
717 |
Vanhassa vara parempi. |
718 |
Vanha suola janottaa. |
719 |
Varas luulee kaikki varkaaksi. |
720 |
Varhain myllyyn ja myöhään kirkkoon, niin pääsee pian pois. |
721 |
Vastakohdat täydentävät toisiaan. |
722 |
Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksaissa. |
723 |
Vesi on lian lääkäri. |
724 |
Vierahaal persiil on hyvä tules istuu. |
725 |
Viha viepi viljan maasta, kateus kalan merestä. |
726 |
Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä. |
727 |
Viina on aina hintansa väärtti. |
728 |
Viina on viisasten juoma. |
729 |
Viina viisaatkin villitsee. |
730 |
Viisi virkaa, kuusi nälkää. |
731 |
Virtaava vesi ei pilaannu. |
732 |
Voimaa niin että hartioista pakottaa. |
733 |
Vuodet ei oo veljeksiä. |
734 |
Vuoroin vieraissa käydään, harvoin hyvin eletään. |
735 |
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. |
736 |
Vähiin käy ennekuin loppuu. |
737 |
Vähän päivässä, paljon viikossa. |
738 |
Vähä vale on puheen kaunistus. |
739 |
Väärin saatu väärin menee. |
740 |
Yhden kaunis ei ole kaikkien kaunis. |
741 |
Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. |
742 |
Yksinäinen puu ei pesässä pala. |
743 |
Yksi on vieres, toinen mieles ja kolomannen laulu kuuluu. |
744 |
Yksi tie, kaksi asiaa. |
745 |
Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. |
746 |
Ylenkatse lasta itkettää, ei osan vähyys. |
747 |
Ylpeys suurenkin kukistaa. |
748 |
Ympäri käydään, yhteen tullaan. |
749 |
Yrittänyttä ei laiteta. |
750 |
Yskää saa, kun yksin makaa. |
751 |
Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. |
752 |
Yöllä yököt lentelee, päivällä paremmat linnut. |
753 |
Yö päivillä väliä on. |
754 |
Yöt ja päivät on orjallakin omat. |
755 |
Yötä piisaa ja pärettä. |
756 |
Äidin sydän on villoja pehmeämpi. |
757 |
Älköön olko ikinä sitä, joka lyö lyödyn mielen, särkee särjetyn sydämen. Jo on lyöty lyömättäkin, Särjetty särkemättäkin. |
758 |
Älä luule luuta lihaks, pässinpäätä paistikkaaksi. |
759 |
Älä lyö lyödyn mieltä, särje särjetyn sydäntä, jo on lyöty lyömättäsi, särkemättäsi särjetty. |
760 |
Älä lyötyä lyö. |
761 |
Älä mene herrojen kanssa marjaa, ne vievät marjat ja tuohisen. |
762 |
Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa. |
763 |
Älä osta sikaa säkissä. |
764 |
Älä pirua seinään maalaa, kyllä se tulee itsestäänkin. |
765 |
Älä pyyrä pyhänä tyätä, Jumala auttaa arkipäivänäkii. Äänellään se lintukin laulaa. |
Комментарии