Suomalaisia sananlaskuja ja viisauksia - Словари - Клавогонки - онлайновый клавиатурный тренажер-игра

Suomalaisia sananlaskuja ja viisauksia

(2) Используют 11 человек

1	Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä.
2	Parempi karvas totuus ko makea valhe.
3	Parempi syönyttä syättää kun kuollutta kostuttaa.
4	Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole.
5	Koskas on makkara koiran kaulaan säästynyt?
6	Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee.
7	Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä.
8	Elä sorra sorrettua eläkä murra murrettua.
9	Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla.
10	Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa.
11	Se mies ei heinijä tie, joka pilivijä kahtoo.
12	Miehissä karhuki kuavetaan.
13	Ei nöyrän selkä taitu.
14	Missä on tahtoa, siinä on tie.
15	Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
16	Kun mies itkee pitää parran päristä.
17	Sukulaisuus ei auta asian kohalla.
18	Ei se ou mies, joka hankkii, se on mies, joka hallihtoo.
19	Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei sula silloinkaan.
20	Elämä hymyilee kuin silakka piimätuopissa.
21	Ei puukaan yhdellä lyömisellä mene poikki.
22	Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole.
23	Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
24	Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita.
25	Ampukaa hiljaa, hyvä herra.
26	Palvele paskaa - saat paskan palkastas.
27	Ei helvetti ikänäns täyty.
28	On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
29	Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon.
30	Kuu on nuorten miesten aurinko.
31	Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
32	Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
33	Vanhana saa muistella, mutta ei maistella.
34	Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
35	Syöpi hauki sammakonkin selän suuren uituansa, naipi mies pahankin vaimon viikon ilman oltuansa.
36	Ei sammalia väliin tarvitse.
37	Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
38	Paikka hempee helman alla.
39	Sormet suussa hullun lapsen, peukalo ujon urohon. (Vuokkiniemi)
40	Kissan ilo hiiren itku.
41	Ei elämä irvistellen somene.
42	Ei todenpuhuja saa yösijaa
43	Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
44	Naitua naiset lihovat.
45	Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää.
46	Kyllä neitsyt neuvon tiesi: kun ei naitu, oli ilman.
47	Hohoi - taas on yksi päivä lähempänä akan ottoa.
48	Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
49	Älä pane kiveä kuorman päälle.
50	Ei tiedä toinen toisen tautia.
51	Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
52	Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
53	Ei vahinko huutele tullessansa.
54	Tapa miehen kunnia.
55	Ei hinta hevosta korota.
56	Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
57	Ennen viina jäätyy kuin piika paleltuu.
58	Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa.
59	Tyvestä puuhun noustaan.
60	Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
61	Parempi viikko vuntierata kuin päivä tehdä turha työtä
62	Parempi oma paha kuin toisen hyvä.
63	Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
64	Lujat luut ne olla pitää, jotka hyviä päiviä kannattaa.
65	Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
66	Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
67	Ennen susikin suostuu ihmiseen kuin savolainen.
68	Lapsi tuo ilon. (Arvo Ylppö)
69	Nuoleminen ei elätä.
70	Ei niin huonoja housuja jottei hametta vastaa.
71	Jos ei suola ja sauna auta, niin on kuolema käsissä.
72	Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
73	Raja se on raittiuvellakii.
74	Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää.
75	Naisten vihas on kun lämpyses vällys.
76	Toinen naimimen on ku lämmitetty perunasoppa.
77	Ole mies, kärsi kaikki, heiluttele housujasi.
78	Niinkuin savu tuules hajoo kunnia korkeua.
79	Työnsä karvainen ihminen on.
80	Vaivainen lintu, jok ei höyheniänsä jaksa kantaa.
81	Ken mitä kaapi, se sitä saapi.
82	Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon.
83	On virka varkaallakin.
84	Yksi väärä penninki vie yhdeksän hyvää myötänsä
85	Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan.
86	Makkee on matonen nauris, tuima hiiren turmelema.
87	Vanhapiika kaalin surma.
88	Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki.
89	Rakkaus ei ole mikään potaatti
90	Hyvä on huonokin hädässä.
91	Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita.
92	Ku torutaa ni kuuntele, ku pieksetään ni kääntele, ku kiitetään ni piereskele
93	Eihän rahoa tartte muussa kun velan maksussa.
94	Ennen maa repee kuin huora häpee.
95	Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään.
96	Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi.
97	Muna on viissamp' kun kana.
98	Ei mikään niin harmita kun köyhä joka on ylpiä.
99	Mies on työnsä näköinen.
100	Ei kastunut vettä pelekee.
101	Ei kalu kylässä parane.
102	Ei halu halaamalla lähe.
103	Tuli on tähteetön vieras.
104	Sää sodakkin estää.
105	Keli se o, joka kuorman vetää eikä hevonen.
106	Akka otetaan ja mies saadaan.
107	Ihmisen elanto on orjuuden olento.
108	Erinomaiset on Jumala luonut sonnan luojat ja oluen juojat.
109	Harvoin viisas vihastuu, harva siitä ihastuu.
110	Tuli opettaa timmermanniksi, paha naapuri lakimieheksi.
111	Esteet katoavat etevän tieltä.
112	Missäs keisariki jalan käy, jos ei paskal.
113	Rakkaus raon täyttää, munat perseen peittää.
114	Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
115	Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä.
116	Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi
117	Maa köyhä, meri pohatta.
118	Jota useampi kokki sitä vetelämpi velli.
119	Tyttö nuorena, kahvi kuumana.
120	Yksi vitsa taittuu, vitsakimppu kestää.
121	Varokaa lapsia!
122	Kyllä rannassa on aina viishat, ko väylässä huonosti menee.
123	Rakki ja pappi suapi haukkumalla ruuvan, sika ja seppä suapi vanahasta uuven.
124	Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen.
125	Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa.
126	Ei tyhjä maksa Turussakaan.
127	Kaukaa viisas puuhun nousee.
128	Nainen ja piki - ei niistä kummastakaan pääse erilleen. Jalmari Finne
129	Tyttö tyhjää nauravainen käypi ämmänä äreeksi.
130	Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta.
131	Älä kosketa sähkölaitetta kun olet märkä.
132	Hillavuosi hallavuosi.
133	Harva soutu, tihhee koinu.
134	Jokaisessa ihmisessä on ripaus ryssää, ja jokaisessa ryssässä on ihmistä, liikakin. (PN)
135	Kyllä jokane simmone on kun kaikki muukki!!!
136	Aamun, Jeesus, anna tulla, aamulla hyvät sanomat!
137	Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää.
138	Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden.
139	Aamusta päivä pisin on.
140	Ahkeruus kovan onnen voittaa.
141	Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
142	Ahneella on paskanen loppu.
143	Ahneus kasaa, kuolema tasaa.
144	Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
145	Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.
146	Aina roiskuu, kun rapataan.
147	Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo.
148	Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko käden.
149	Annettu mikä tarjottu.
150	Anoin - ei annettu. Otin itse - ei toruttu.
151	Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotonakaan ollut.
152	Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
153	Arvonsa mies ansaitseepi vaan ei liikaa ylistystä.
154	Ase miestä myöten.
155	Asialla on kaksi puolta.
156	Aurinko on hyvä kello.
157	Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin.
158	Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa.
159	Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
160	Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään.
161	Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku.
162	Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
163	Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa.
164	Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään.
165	Ei auta itku markkinoilla.
166	Ei elävä kuolevansa usko.
167	Ei haukku haavaa tee.
168	Ei haukkuva koira pure.
169	Ei hiiri heinäkuorman alle kuole.
170	Eihän ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.
171	Eihän Jumala kiellä suuria ajattelemasta.
172	Eihän korppi korpilta silmää puhkaise.
173	Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.
174	Ei Jumala kiirettä luonut.
175	Ei järkeä kauhalla päähän ajeta.
176	Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää.
177	Ei kaikkea saa muille sanoa, että itsekin jotakin tietää.
178	Ei kaksi kolmannetta.
179	Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.
180	Ei kalu kylässä parane.
181	Ei kannata tuhlata ruutia variksiin.
182	Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
183	Ei kateen kontti ole koskaan täysi.
184	Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle.
185	Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä.
186	Ei koreudesta monta velliä keitetä.
187	Ei kukaan itsekseen riitele.
188	Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.
189	Ei kukaan ole seppä syntyissänsä.
190	Ei kukaan voi vahingossa veräjällä seistä.
191	Ei kukko käskien laula.
192	Ei kylväjä onnestansa tiedä.
193	Ei kysyvä tieltä eksy.
194	Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.
195	Ei köyhyys ole ilo, vaikka se välistä naurattaa.
196	Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
197	Ei köyhän laina kauvaksi kerkee.
198	Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja.
199	Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on.
200	Ei lautamies ole laitamies, eikä laitamies lautamieheksi menekään.
201	Ei Luojakaan laiskoja elätä.
202	Ei lämmin luita riko.
203	Ei makeata mahan täydeltä.
204	Ei melatta merelle.
205	Ei me ylpeitä olla, vaikka ollaan köyhiä.
206	Ei munaa munaan vaihdeta.
207	Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
208	Ei niin pahaa, ettei joku kiitä; ei niin hyvää, ettei joku laita.
209	Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
210	Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
211	Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
212	Ei nöyrän kaulaa katkaista.
213	Ei oikea mies puhu paitsi kun kysytään.
214	Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
215	Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.
216	Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.
217	Ei ole ämmän ähkymistä, koska on äijän pää sylissä, äijän pää parmahilla.
218	Ei omena kauas puusta putoa.
219	Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.
220	Ei oppi ojaan kaada.
221	Ei parta pahoille kasva.
222	Ei paska punniten parane.
223	Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.
224	Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
225	Ei pisara meressä tunnu.
226	Ei puku tee pyhimystä.
227	Ei puu ensi lyönnillä kaadu.
228	Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä.
229	Ei sanottu sana suuhun palaa.
230	Ei savua ilman tulta.
231	Ei se helvettikään niin kuuma ole kuin pappi saarnaa.
232	Ei se eilisen teeren poika ole.
233	Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
234	Ei se oo lapsi eikä mikään joka ei kolmen markan edestä pahaa tee.
235	Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee.
236	Ei se pelaa joka pelkää.
237	Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe.
238	Ei silmä osaa ota.
239	Ei sitä kadu kun nuorena komeilee, naidessa sen takaisin saa.
240	Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
241	Ei sota sanomittaan mene.
242	Ei sota yhtä miestä kaipaa.
243	Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi.
244	Ei susi silmiänsä häpee.
245	Ei suuret sanat suuta halkase.
246	Ei syntyvä sijaa katso.
247	Ei syyhyttä saunaan.
248	Ei sää sääreen tartu.
249	Ei talosta lähdetä kuin torpasta.
250	Ei taudin jalat kopsa.
251	Ei terve ruumis työtä kaipaa.
252	Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia.
253	Ei tuli kylläänny.
254	Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.
255	Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
256	Ei työ tekemällä lopu.
257	Ei työtä kenenkään hävetä tarvitse.
258	Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.
259	Ei vahinko yksinään tule.
260	Ei vanha koira istumaan opi.
261	Ei vanhuus mieltä anna vaan opettaa hiljaa kävelemään.
262	Ei vedessä veneen jäljet tunnu.
263	Ei velka mätäne.
264	Ei vierivä kivi sammaloidu.
265	Ei viidestä viisaasta yhteen ole.
266	Ei viikate heiniä valitse.
267	Ei väkisin vihille viedä.
268	Eivät järki ja tukka viihdy samassa päässä.
269	Ei yhtä ilmaa iäksi.
270	Ei yks akka riitele eikä yks puu pala.
271	Ei yksinäinen puu valkeeta ota.
272	Enemmän päiviä kuin kakkaroita.
273	Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.
274	En minä ittelleni taho vaan kaverille, sano jätkä ku töitä kysy. (Saamelainen)
275	Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.
276	Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.
277	Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
278	Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.
279	Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.
280	Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
281	Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
282	Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.
283	Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.
284	Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka.
285	Eteenpäin elävän mieli.
286	Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon.
287	Haista ensin, maista sitten.
288	Halsua on pieni kappeli, jossa pappi ja lukkari tappeli. (Lienee saanut alkunsa todellisesta tapahtumasta)
289	Hedelmistään puu tunnetaan.
290	Helposti saatu on helposti menetetty.
291	Herranen ruumis, vaikka on huonot vaatteet.
292	Herra on herra helvetissäkin.
293	Herra se on herrallakin.
294	Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.
295	Herroille ja hulluille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä.
296	Hiiri pitkän säästön syö.
297	Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.
298	Hiki laiskan syödessänsä, vilu työtä tehdessänsä.
299	Himo on hiirelläkin.
300	Hitaita herrain kiiruut.
301	Hukkaan meni hyvät humalat.
302	Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin.
303	Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
304	Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu.
305	Hullun eväs ensin syödään.
306	Hullu niin kylpee, että nahka lähtee.
307	Huokaa sydän, älä halkea!
308	Huono paimen, joka sutta rakastaa.
309	Huono työ tulee kalliksi.
310	Huvinsa kullakin.
311	Hynninen hyvä minusta, minä hyvä Hynnisestä.
312	Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu.
313	Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan.
314	Hyvä kello kauas kuuluu.
315	Hyvä kettu ei koskaan syö naapurin kanoja.
316	Hyvä on koti olemassa kun kaupungista tulee.
317	Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.
318	Hyöri, pyöri, piikaseni, niin kauan kunis ukon saat - makaa sitten kuin mallatsäkki!
319	Hätä ei lue lakia.
320	Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.
321	Hätä neuvot keksii.
322	Ihminen päättää, Jumala säätää.
323	Ihminen se pappikin on.
324	Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tai illasta.
325	Ilmankos äly niin kallista on, kun sitä aina tarvitaan.
326	Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.
327	Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.
328	Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän.
329	Ilta on aamua viisaampi.
330	Isot varkaat vaunulla ajaa, pienet linnassa istuu.
331	Isäntä on aina vieraan väärtti.
332	Itku ei auta markkinoilla.
333	Itku pitkästä ilosta.
334	Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
335	Joka antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
336	Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää.
337	Jokainen itsensä, Jumala kaikkien puolesta.
338	Jokainen on oman onnensa seppä.
339	Jokainen pisara muovaa kiveä.
340	Jokaisesta linnusta oma pesä on kaunein.
341	Jokaista juhlaa seuraa arki.
342	Joka härillä kyntää, se häristä haastaa.
343	Joka kauan elää, se paljon näkee.
344	Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan.
345	Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talven ruokkii.
346	Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
347	Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
348	Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
349	Joka onkimalla ellää, se kitumalla kuolee. (Saamelainen)
350	Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin.
351	Joka on valmistanut saunan, vihtokoon itse.
352	Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
353	Joka pian uskoo, se pian petetään.
354	Joka pierun ilmaisee, on pierun isä.
355	Joka suotta suuttuu, se lahjatta leppyy.
356	Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.
357	Joka toiselle hyvän suopi, se itselle siunausta luopi.
358	Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
359	Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään.
360	Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
361	Joko rauha taikka rauta.
362	Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
363	Jonossa kuin köyhän talon porsaat.
364	Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
365	Jos ei olis akkoja, ei maailma pysyisi.
366	Jos ei tärppee, niin mato siästyy.
367	Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
368	Jos hiirellä on vain yksi kolo, se on pian hukassa.
369	Jos kaikki tutkittaisiin, niin kaikki myös hutkittaisiin.
370	Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita.
371	Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.
372	Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.
373	Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa.
374	Jos on Ruotsi ruokaisempi, niin on Suomi suloisempi.
375	Jos työ herkkua olisi, niin herrat tekisivät sen itse.
376	Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.
377	Jota koulumestari kovempi, sitä oppi selkeämpi.
378	Jouluna jottain saadaan.
379	Jumala antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin.
380	Juo viinaa, älä mieltäs!
381	Jäljestään jäniskin tunnetaan.
382	Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
383	Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
384	Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.
385	Kahvi kuumana, tyttö nuorena.
386	Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän.
387	Kaikkea muuta mies katuu, vaan ei nuorna naimistansa eikä varhain nousemistansa.
388	Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.
389	Kaikkia meitä hassuttaa mutta eri lailla kutakin.
390	Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen)
391	Kaikki liha pelkää kuria.
392	Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
393	Kaikkiruokainen köyhän lapsi.
394	Kaino mies ei saa kaunista akkaa.
395	Kaksi kärpästä samalla iskulla.
396	Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse.
397	Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä.
398	Kana on munaa viisaampi.
399	Kansan käsi on karttuisa.
400	Kateus vie kalan merestä.
401	Kaukaa se on vesikin makeampi.
402	Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
403	Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
404	Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti.
405	Kaupungissa menee rahaa, vaikkei kukkaroaan aukaisekaan.
406	Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä.
407	Kellä on maltti, sillä on valtti.
408	Kenellä olutta, sillä ystäviä.
409	Ken elää, se näkee.
410	Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
411	Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
412	Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee.
413	Kerran toisen narraa, itsensä iäksi.
414	Kerta kiellon päälle.
415	Kerta se on ensimmäinenkin.
416	Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.
417	Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi.
418	Kieli kärkkäältä palaa.
419	Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
420	Kipinästä tuli syttyy.
421	Kirkkomaa se on isänmaa.
422	Kirves on metsän avain.
423	Kissa kiitoksella elää.
424	Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on.
425	Kiusa se on pikkukiusakin.
426	Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.
427	Kolmas kerta toden sanoo.
428	Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.
429	Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.
430	Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.
431	Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
432	Korsi porsaan suussa.
433	Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
434	Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.
435	Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
436	Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
437	Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii.
438	Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.
439	Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
440	Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
441	Kun mies itkee, pitää parran järistä.
442	Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka.
443	Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
444	Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla.
445	Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti.
446	Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.
447	Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
448	Kuu on torpparin aurinko.
449	Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu.
450	Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.
451	Kyllähän sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
452	Kyllä haudassa aikaa maata on.
453	Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä.
454	Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaa.
455	Kyllä koira haavansa nuolee.
456	Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan.
457	Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
458	Kyllä maailma laahaa.
459	Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi.
460	Kyllä maa omansa perii.
461	Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo.
462	Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
463	Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava.
464	Kyllä sika syitä saa, kun ei maata kääntää viitsi: maa kylmä, kärsä kipeä.
465	Kyllä sopu sijaa antaa.
466	Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa.
467	Kylmiä talven lämpimät.
468	Kylmä käsi, lämmin sydän.
469	Kysyen kylän löytää.
470	Kysyvä ei tieltä eksy.
471	Käki elättäjänsä syö.
472	Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
473	Käy piru pappilassakin.
474	Köyhyydestä ei sakoteta.
475	Laiska ihminen on perkeleen päänalunen.
476	Laiska töitänsä lukevi.
477	Lapsen leikki ja vanhan työ, ne melkein yhden vastaa.
478	Lapsethan lainan maksaa.
479	Lapset on Herran lahjoja mutta pirun pidettäviä.
480	Lapsilta ja hulluilta totuuden kuulee.
481	Lapsi tuo leivän tullessaan.
482	Lapsi vanhemman peili.
483	Leijonan taljaa ei koskaan myydä alennuksella.
484	Leipä vahvin suksen voide.
485	Leipänsä edestä koirakin haukkuu.
486	Leipää leivän murusetkin.
487	Liiat rahat puhkaisevat taskun.
488	Lisänä rikka rokassa.
489	Lopussa kiitos seisoo.
490	Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven.
491	Lukiessa kirjat kovimmat.
492	Luulo ei ole tiedon väärtti.
493	Lähetä lapsi asialle ja mene itse perässä.
494	Löytää sokeakin kana joskus jyvän.
495	Maailma on kuin karvalakki, ja paljon hullumpi vielä.
496	Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
497	Maassa maan tavalla.
498	Maassa maan tavalla tai maasta pois.
499	Maasta se pienikin ponnistaa.
500	Mahti ei mahaa täytä.
501	Maltti on valttia.
502	Markassa tuhannen alku.
503	Matalakin kanto reen kaataa.
504	Mieli kielen juoksuttaa.
505	Mies tulee räkänokasta vaan ei tyhjän naurajasta.
506	Mies voitettukin on.
507	Mihin oppii nuorena, sitä vaatii vanhana.
508	Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
509	Mikä päivällä päässä, se yöllä unissa.
510	Mikäs pahan tappaa, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
511	Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
512	Milloin laiska työn tekevi? Talvella ei tarkene, kesällä ei kerkiä, syksyllä on suuret tuulet, keväällä vettä paljon.
513	Minkäs tuuli kivelle mahtaa?
514	Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
515	Millainen isäntä, sellainen renki.
516	Milläs täi rykii, kun ei o keuhkoja.
517	Minkämoinen puu, semmoset oksat.
518	Minkäs tuuli kivelle mahtaa.
519	Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
520	Minä en ole muuta vastaan kuin punaista körttiröijyä.
521	Minä en ole koskaan elänyt onkikaloilla enkä arpajaisvoitoilla.
522	Minä herra, sinä herra, kumpi meistä kontin kantaa?
523	Missä on tahtoa, siinä on tie.
524	Missä voi sulaa, siinä nahka palaa.
525	Missä yhellä ahas, siinä kahella paras.
526	Mitä enemmän tunkiota pöyhii, sitä enemmän se haisee.
527	Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
528	Mitä vanhempi pukki, sen kovempi sarvi.
529	Mitäpä se yksinäinen mies akalla tekee?
530	Monena mies eläissänsä.
531	Mukava vale, jos on totta.
532	Myöhäistä hiiren haukotella, kun on kissan suussa.
533	Myöhäistä on katua, kun torakka persettä kaivaa.
534	Naimisiin kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu.
535	Nauraa laps syötyään, itköö iliman oltuaan.
536	Nauru nuorentaa, rakaaus kaunistaa.
537	Nauru pidentää ikää.
538	Nenästä mies tunnetaan, hampaasta hevonen.
539	Neuvottu mies on puoliksi autettu.
540	Niin köyhä elää kuin märkä palaa.
541	Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan.
542	Nuorena iloitaan, vanhana jouten ollaan.
543	Nuoren miehen mieli on kuin huhtikuun lumi.
544	Nuoren mieli on kuin vesi kaukalossa: läikkyy molemmin puolin.
545	Nuoressa ei huilaaminen mene hukkaan.
546	Nuorna viat saadaan, vanhana vasta tunnetaan.
547	Nuorna vitsa väännettävä.
548	Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus.
549	Nuttu nurin, onni oikein.
550	Nälkä on leikitön vieras.
551	Nättinä korppikin poikaansa pitää.
552	Odottavan aika on pitkä.
553	Oikein väärin kokoon käärin.
554	Olin nuori, notkui miekka. Vaivuin vanhaks, kalkkui sauva.
555	Olisinhan minäkin papiksi päässyt, vaan ei otettu.
556	Olisipa minulla entinen aikani ja nykyinen mieleni!
557	Olutta on ohran lako.
558	Oma apu paras apu.
559	Oma kehu haisee.
560	Oma koti kullan kallis.
561	Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
562	Oma suu lähinnä.
563	Oma tupa, oma lupa.
564	On ennekin lapsia saatu, eikä niin perkeleesti porattu.
565	Onhan sitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
566	Onni yksillä, kesä kaikilla.
567	On sitä tien neuvojia, vaan ei palasen antajia.
568	On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
569	On vähäkin tyhjää parempi.
570	Oppia ikä kaikki.
571	Paha lintu pesänsä likaa.
572	Paikka paikan päällä, markka markan päällä.
573	Pakko kuin köyhän kuolema.
574	Paljon lapsi äitinsä helmoja polkee vaan suurena polkee syvemmälle.
575	Pane lapsi asialle, mene itse perästä.
576	Pappi paras vierahista.
577	Parempi katsoa kuin katua.
578	Parempi kultanen kuolema kuin kituva elämä.
579	Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
580	Parempi lehmä lypsää kuin tappaa.
581	Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
582	Parempi pajuilla maata, levätä lepän vesoilla, olla koivun oksasilla, kuin on hurjan hurstiloilla, viinavillin vuotehella.
583	Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
584	Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
585	Partaa pitää olla sen verran, ettei rengiksi pyydetä.
586	Passoa sen keisari elleä, saunanlauteil makkoa ja voisulloa syöp.
587	Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
588	Pian papin takissa fläkki näkyy.
589	Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.
590	Pientä se on mitä piipussa poltetaan.
591	Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
592	Pieni kipinä sytyttää suuren tulen.
593	Pienilläkin padoilla on korvat.
594	Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
595	Pieru on paskan postimies.
596	Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
597	Pirukin Raamattua lukee, vaikka paikka paikoin.
598	Pitkä maailman sivu on.
599	Pojasta polvi muuttuu.
600	Pojasta polvi paranee.
601	Puhtaus on puoli ruokaa.
602	Puhuen asiat selkenee.
603	Puhumatta paras.
604	Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree.
605	Pyhät papin arkia.
606	Raja se on raittiudellakin.
607	Raha auttaa taivaan portille asti.
608	Raha ei ol mulle mittää sukkuu ja hyvi huano tuttavaki.
609	Rahaksihan se rikkaan talo palaa.
610	Rahalla saa ja hevosella pääsee.
611	Raha ontuen tulee ja tanssien menee.
612	Raha rintaa nostattaa.
613	Raha tulee rahan luo.
614	Raja se on raittiudellakin.
615	Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
616	Rakkaus on ruutia ja syttyy äkkilämpimästä.
617	Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.
618	Rehellisyys maan perii.
619	Riita repii, rauha rakentaa.
620	Rikkaalla on monta syöjää.
621	Rikkautta saattaa salata, mutta ei köyhyyttä.
622	Rohkea rokankin syöpi, kaino ei saa kaaliakaan.
623	Rumat ne vaatteilla koreilee.
624	Ruokarauha herroissakin.
625	Ryssä on ryssä, vaikka sen voissa paistaisi.
626	Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
627	Sairahia on, mut rumhit on lujas.
628	Sakea köyhän makea.
629	Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
630	Sama pää kesät talvet, kummako että välistä möhlii.
631	Sanasta miestä, sarvesta härkää.
632	Sanat ovat kääpiöitä, esimerkit jättiläisiä.
633	Sauna on köyhän apteekki.
634	Sehän se velat maksaa, joka viimeiseksi maailmaan jääpi.
635	Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
636	Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
637	Se mies on, joka itsensä hallitsee.
638	Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
639	Sen on laki oikeampi, jolla kantaja parempi.
640	Se on sen ajan murhe.
641	Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
642	Seura tekee kaltaisekseen.
643	Siinähän se aika kuluu, missä aika menee.
644	Siitä pidetään kestä puhutaan.
645	Siitä puhe mistä puute.
646	Silloin on lapsi kun on lattialla, silloin poika kun polven päällä.
647	Sillähän ryssää oppii puhumaan, kun panee kuuman potaatin suuhunsa.
648	Silmistä sielu paistaa.
649	Sitä ihminen saa, mitä pyytää.
650	Sitä varten markka on pyöreä että se kiertää.
651	Soisi orja yön tulevan, vanki päivän valkenevan, kyytimies kylän näkyvän, matkamies kotinsa saavan.
652	Sotamies on joka mies mut merimies on erimies.
653	Sotkeutuu kuin Summanen housuihinsa.
654	Suku on pahin.
655	Suo siellä, vetelä täällä, vastaranta kaikkialla.
656	Surun päivät ja ilon päivät käyvät perätysten.
657	Susi ei syö sutta.
658	Suurikin meri muodostuu pisaroista.
659	Suu säkkiä myöten.
660	Suuttua saa vaan ei äkeissään olla.
661	Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
662	Syödessä nälkä kasvaa.
663	Syömällä pienet taudit menevät.
664	Syöneen hyvä, säästäneen parempi.
665	Syönyttä on hyvä syöttää.
666	Sääli on sairautta.
667	Säästäen kalu karttuu.
668	Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
669	Tahtovan valta lauteilla.
670	Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan.
671	Talonpojanhan se pitää kirpusta keisariin asti kaikki elättää.
672	Tapoineen talo elää.
673	Tarvis kunnian pettää.
674	Tasavalta tappelussa: se lyö ken ennättää.
675	Tekemätön touko ei kasva.
676	Tekevälle sattuu.
677	Tie kadotukseen on kivetty hyvillä aikeilla.
678	Tilaisuus tekee varkaan.
679	Toinen haastaa pellosta, toinen veräjästä.
680	Toisen kuolema toisen leipä.
681	Toivo aikaa kuluttaa, vesi myllyä pyörittää.
682	Toivo alkaa viettää, vesi myllyjä käyttää.
683	Toivo köyhän elättää, pelko rikkaan tappaa.
684	Toivossa on hyvä elää.
685	Totuus ei pala tulessakaan.
686	Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä.
687	Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
688	Tuli on leikitön vieras.
689	Tulisi kesä ja kärpäsiä, köyhillekin ystäviä.
690	Tulisi vanhaksi, että saisi itseään kehua.
691	Tulis joulu, että sais yölläkin syödä.
692	Tyhjästä on paha nyhjästä.
693	Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
694	Tyvestä puuhun noustaan.
695	Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat.
696	Tyynet vedet ovat syvimmät.
697	Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu.
698	Työ on miehen kunnia.
699	Työ tekijäänsä neuvoo.
700	Työtä on hangen tullessakin, työtä hangen lähtiessä.
701	Töistä miestä mainitaan eikä suurista sanoista.
702	Usko se on joka auttaa.
703	Uudet luudat lakaisevat.
704	Uusi lumi on vanhan surma.
705	Vahingosta viisastuu vaikkei rikastu.
706	Vahinko ei tule kello kaulassa.
707	Vahinko tulee viisaallekin.
708	Vaihtelu virkistää.
709	Vaikeneminen on myöntymisen merkki.
710	Vaimoton mies on kuin aidaton pelto.
711	Vain rikkaruohot kasvavat nopeasti.
712	Vaivaisella vaimo kaunis, köyhällä hyvä hevonen: sitä kaikki kaulaelee, se kauas ajettanehen.
713	Vakka kantensa valitsee.
714	Vale auttaa aikansa, totuus pitää paikkansa.
715	Valheella on lyhyet jäljet.
716	Vanha juttu tyhjä juttu.
717	Vanhassa vara parempi.
718	Vanha suola janottaa.
719	Varas luulee kaikki varkaaksi.
720	Varhain myllyyn ja myöhään kirkkoon, niin pääsee pian pois.
721	Vastakohdat täydentävät toisiaan.
722	Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksaissa.
723	Vesi on lian lääkäri.
724	Vierahaal persiil on hyvä tules istuu.
725	Viha viepi viljan maasta, kateus kalan merestä.
726	Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä.
727	Viina on aina hintansa väärtti.
728	Viina on viisasten juoma.
729	Viina viisaatkin villitsee.
730	Viisi virkaa, kuusi nälkää.
731	Virtaava vesi ei pilaannu.
732	Voimaa niin että hartioista pakottaa.
733	Vuodet ei oo veljeksiä.
734	Vuoroin vieraissa käydään, harvoin hyvin eletään.
735	Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
736	Vähiin käy ennekuin loppuu.
737	Vähän päivässä, paljon viikossa.
738	Vähä vale on puheen kaunistus.
739	Väärin saatu väärin menee.
740	Yhden kaunis ei ole kaikkien kaunis.
741	Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
742	Yksinäinen puu ei pesässä pala.
743	Yksi on vieres, toinen mieles ja kolomannen laulu kuuluu.
744	Yksi tie, kaksi asiaa.
745	Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
746	Ylenkatse lasta itkettää, ei osan vähyys.
747	Ylpeys suurenkin kukistaa.
748	Ympäri käydään, yhteen tullaan.
749	Yrittänyttä ei laiteta.
750	Yskää saa, kun yksin makaa.
751	Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.
752	Yöllä yököt lentelee, päivällä paremmat linnut.
753	Yö päivillä väliä on.
754	Yöt ja päivät on orjallakin omat.
755	Yötä piisaa ja pärettä.
756	Äidin sydän on villoja pehmeämpi.
757	Älköön olko ikinä sitä, joka lyö lyödyn mielen, särkee särjetyn sydämen. Jo on lyöty lyömättäkin, Särjetty särkemättäkin.
758	Älä luule luuta lihaks, pässinpäätä paistikkaaksi.
759	Älä lyö lyödyn mieltä, särje särjetyn sydäntä, jo on lyöty lyömättäsi, särkemättäsi särjetty.
760	Älä lyötyä lyö.
761	Älä mene herrojen kanssa marjaa, ne vievät marjat ja tuohisen.
762	Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa.
763	Älä osta sikaa säkissä.
764	Älä pirua seinään maalaa, kyllä se tulee itsestäänkin.
765	Älä pyyrä pyhänä tyätä, Jumala auttaa arkipäivänäkii. Äänellään se lintukin laulaa.

Комментарии

Автор:

Обратный адрес:

Тема:

Сообщение: